Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai…

Kysytty

Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai vastaavaan?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

 Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:

https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…

 

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Ulkoa muistaminen on vastakohta sisäistämiselle.

Ei "eli" vaan ihan päinvastoin: joko sisäistää tai oppii ulkoa. Ulkoa muistaminen tarkoittaa, että muistaa mekaanisesti, vaikkei ymmärrä. Siis sisäistämisen VASTAkohta.

Onko "ulkoa muistaminen" erityisesti suomen kielen ilmaus?

Peruskouluikäluokat ja osa vanhemmistakin on saanut koulussa eväät sen havaitsemiseen, että "ulkoa oppiminen" tai "ulkoluku" muistuttavat ruotsin ilmauksia "lära [sig] utantill", "kunna utantill": Sanakirjassa mm. "han kunde priserna utantill" = hän muisti hinnat ulkoa. Utanläsning = ulkoluku. Utantilläxa = ulko[luku]läksy.
Muissa skandinaavisissa kielissä: utenat, udenad, uttanat.

Saksassa "etwas auswendig lernen" = oppia (opetella) ulkoa
vrt. auswärts = ulos, ulkona; Ausland = ulkomaa(t); ausgehen = mennä ulos

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.