Hei, olen yrittänyt etsiä tietoa nykyisen asuinalueeni historiasta. Tampereen Takahuhti-Irjala, tarkemmin Irjalan makasiinin ja entisen rusthollin alueella on ollut asutusta pitkään, ja esimerkiksi taloyhtiömme pihasta on purettu noin 50-60-lukujen tienoilla rakennuksia, ainakin sikala ja jonkinlainen maatilan rakennus. Tämän jälkimmäisen rakennuksen kivijalka on yhdestä kulmasta edelleen näkyvissä ja paikalta löytyy paljon mm. rautanauloja ja eläinten luita.
Jostain silmiini osui teksti, että katumme nimi, Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin tilan mukaan, mutta tästä tilasta ei ole mitään lisätietoa löytynyt, missä on sijainnut tms.
Ainut teos jonka käsiini olen saanut on Tellervo Tuomisen Takahuhti Tampereen sydän. Tässä kirjassa käsitellään paremmin muita Takahuhdin alueita, sivutaan vain Irjalan aluetta.
Mistä voisin lähteä etsimään tietoa nimenomaan Irjalan alueesta ja tässä toimineista tiloista? Vai mahtaako edes näin pienen alueen historiasta löytyä mitään sen kummempaa dokumenttia.
Vastaus
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen vaiheita käsittelee mm. Kirsti Arajärven Messukylän–Teiskon–Aitolahden historia, josta löytyvät esimerkiksi Messukylän kantatilojen isäntäluettelot vuoteen 1860 saakka, ja Unto Kanervan Messukylän historian II osan luku Takahuhdin taloja, mökkejä ja mökkiläisiä. Nimenomaisesti Irjalan kartanon maiden historiaa käsittelee lyhyesti Kusti Syväjärven kirjoittama Irjalan omakotiyhdistyksen historiikki 30 vuotta työtä omakotiväen hyväksi 1961–1991 (paljolti Arajärven ja Kanervan teoksista peräisin oleviin tietoihin pohjautuen), mutta enin osa Irjala-tietoudesta on pieninä palasina Takahuhtia käsittelevän aineiston osana samaan tapaan kuin Tellervo Tuomisen kirjassa.
Kommentit
Kirjallisuusluettelo on vaikuttava. Lisäksi: Tamperelainen historioitsija-historianopettaja (yläaste kai) kirjoittaa usein Aamulehden ja Hesarin yleisönosastoon mm. Tampereen paikallishistoriasta. Vastaisikohan hän yksittäiselle kysyjälle? Ilmeisesti hän ei seuraa tätä kysymys-vastaus-palvelua, koskapa ei ole kirjoitellut kommentteja.
... kirjoittaa lehden verkkoversioon lukijakommentteja mm. Tampere- tai kouluaiheisiin kirjoituksiin.
Kommentoi vastausta