Mikä on yliopisto-sanan alkuperä ja miksi se ei tule latinankielisestä sanasta kuten (lähes) kaikissa muissa kielissä?
Vastaus
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
Kommentit
Omakielisiä sanoja suositaan joissakin indoeurooppalaisissakin kielissä. Ruotsin pohjalta on helppo ymmärtää nimet "Háskólinn í Reykjavík" ja "Háskóli Íslands" (há+skól ruots. hög+skola), jotka molemmat ovat englanniksi University.
Myös kelttiläiset kielet ovat indoeurooppalaisia. Erikielisiä Wikipedia-sivustoja tarkastellen voi havaita, että niissä yliopisto-sanat eivät ole latinalähtöisiä. Suomalais-ugrilaiset kielet eivät siis ole Euroopassakaan ainoita, jotka poikkeavat "kansainvälisestä" käytännöstä. Sana voi näkyä yliopiston virallisessa nimessäkin, esim. Ollscoil na Gaillimhe (University of Galway), jossa university-sanan vastine rakentuu kahdesta osasta kuten yllä esitetyssä islantilaisessa nimessä. Jälkiosa scoil näyttää olevan sukua latinan, englannin, saksan, ranskan, ruotsin sekä viron ja suomenkin koulu-sanalle.
https://www.ollscoilnagaillimhe.ie/index.htm
Oppimiseen liittyvät sanat ovat hyvin vanhaa juurta, vastineita löytyy useista sukukielistä. Opisto on hieno johdos vanhasta pesyeestä.
Kommentoi vastausta