Pussissa lukee että mannasuurimoita. Mitä ihmeen suurimoita! Ei kukaan puhu
sillä tavalla. Pelkkää hienostelua koko suurimot. Ryynejä ne on! Ryynejä! Ei
suurimoita ole olemassakaan. (Pienimöitä on. Pienimöissä on pitkiä puupöytiä,
joiden ääressä esiliinapukuiset naiset pitkillä veitsillä pienivät sieniä
elintarviketeollisuuden tarpeisiin, paitsi ruokatunnilla eivät pieni. Ruokatunti
käytetään joko ruokailuun tai siihen, että mennään katsomaan kun eläkeläiset
kokoontuvat pankkiin). (KTT, 38.)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25673/5/URN_NBN_fi_jyu-20…
Missä tuollaisia pienimöitä on? Entä tarkoittaako pienimö vain sientenpienimispaikkaa vai voidaanko pienimöksi kutsua myös esimerkiksi liiteriä, jossa pienitään polttopuita?
Vastaus
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos pienimöllä viitataan paikkaan, jossa aineksia pienennetään, voitaneen pienimöksi kutsua myös puidenpilkkomisliiteriä.
Kommentit
Onko Keski-Suomessa pienimöitä? Otetaanko sinne töihin ainoastaan naisia?
Kyllähän Suurimo on olemassa: https://rakennusteho.fi/kohde/salmenrannan-suurimo-oulu/
Mutta se tuli vasta 2020. Kajon teksti on yli 20 vuotta vanhempi.
Suurimon (ryyni, ohraryyni; jyvä, joka ei mene kokonaan rikki käsikivillä jauhettaessa) merkitsi muistiin jo Lönnrot. Sana eri muodoissa on myös monissa lähisukukielissä: karjala, vepsä, lyydi, vatja, viro, liivi... Sanapesye liittyy sanaan suuri ’iso, karkea’; suurima voi olla johdettu verbistä *suuria ’jauhaa karkeaksi’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_50fe288704f984e65…
Puolitoista vuosisataa sitten suurimot mainittiin usein sanomalehtiteksteissä: "jauhoja ja suurimoita", "suurimot (kryynit)", "suurimoita eli ryynejä", riisisuurimoja, kaurasuurimoita... ote on vuosilta 1874 - 1890.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=suurimo&startDate=1874-0…
Pieniä on tehdä pienemmiksi, pilkkoa, esimerkiksi sieniä tai polttopuita. Suuria on kai vastakohtaverbi pienimiselle ja siten suurimo paikka, jossa jotakin kootaan, esimerkiksi tehdas, jossa eri osasista kootaan televisioita.
Sellaista verbiä ei suomen kielessä käytetä. Sanaa suurimo ei ole johdettu mistään verbistä, se on muodostettu jollain toisella tavalla.
Pienimistä on myös rahan niin sanottu rikkominen, esimerkiksi jos kympin seteli vaihdetaan kahteenkymmeneen 50-senttiseen, pienitään rahaa. Köhniön Plussa -kioskilla Jyväskylän Kypärämäessä suostuttiin siihen, saattoi vaihtaa koko rahan pienempiin rahoihin niin, ettei summa pienennyt (monessa muussa paikassa se ei ihan onnistu ja siksi ostetaan rahalla jotain ihan pientä, jolloin myyjä antaa sen summan ihan vähän pienempänä takaisin, mutta mainitsemallani kioskilla [lakkautettu 2007] sai pienittyä ihan koko summan menettämättä siitä mitään). Oliko sitten tuo kioski pienimö?
Nykyään monet kauppiaat ottavat vastaan pientä rahaa vaihtokassaan, mieluummin kuin suurta. Eikös tuo ole kauppiaan kohdalla pienimistä, mutta asiakkaan kannalta suurimista (kun vaihdetaan asiakkaan pientä rahaa isommaksi)?
Onko pienimistä ruoansulatus, joka pilkkoo ravintoaineet? Siinä mielessä ihmisruumis sisältää automaattisesti pienimön.
Onko suurimista sellainen, että monta pientä peruskoulua yhdistetään suuremmaksi kouluksi?
Kommentoi vastausta