Kysyisin mistä oli peräisin nimitys pilsneri juomalle, jota juotiin Suomessa joskus 60-luvulla? Äitini kertoi juoman olleen lähes alkoholitonta olutta ja…

Kysytty

Hei, kysyisin mistä oli peräisin nimitys pilsneri juomalle, jota juotiin Suomessa joskus 60-luvulla? Äitini kertoi juoman olleen lähes alkoholitonta olutta ja ilmeisesti erilaista kuin pilsner-tyypin oluet ovat (vahvasti humaloitu vaalea lager). Haluaisin tietää, mikä juoman ja sen nimen historia on, kuka sitä valmisti, miksi sen alkoholipitoisuus oli matala ja kuinka yleistä sen juominen oli?

Asiaa käsitellään esimerkiksi tässä Iltalehden vuoden 2008 artikkelissa: https://www.iltalehti.fi/perhe/a/200802047170085

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä ajoista voimassa olleen lainsäädännön mukaan meillä ensimmäisen veroluokan oluen alkoholipitoisuus ei saanut ylittää 2,25 painoprosenttia (vuonna 1985 raja nousi 2,8 painoprosenttiin).

60-luvulla enemmän kuin 2,25 painoprosenttia etyylialkoholia sisältävät juomat määriteltiin alkoholijuomiksi ja niiden vähittäismyynti oli rajoitettu Alkon liikkeisiin (merkittävä poikkeus vuodesta 1969 lähtien oli keskiolut, jonka vähittäismyyntiin ja anniskeluun oli mahdollista hakea lupaa Alkolta). Pilsnerin alkoholipitoisuus oli alhainen siksi, että näin sitä oli mahdollista myydä ja anniskella ilman viranomaisen antamaa lupaa. Pyrkimyksenä oli myös ohjata kulutusta väkevistä mietoihin mallasjuomiin. Pilsnerin juominen oli hyvin yleistä ja panimoilla oli kullakin omat pilsnerinsä: ykkösolut oli pitkään esimerkiksi Olvi-panimon päätuote; vasta keskiolut syrjäytti sen tältä paikalta, kun vuoden 1969 alussa voimaan tulleen lain myötä keskiolutta oli kaupan 20 000 myyntipisteessä aikaisemman 800:n asemesta.

Lähteet: 
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja 
Teuvo Peltoniemi ja Martti Voipio (toim.), Alkoholi ja yhteiskunta 
Jonna Pulkkinen, Lonkero : suomalaisten long drink -juomien historia 
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P 
Kerttu Suuronen, Ohrainen olut 
Alkoholikysymys- ja Alkoholipolitiikka-lehti
Olvin tarina - Olvi

 

5 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Mainittakoon, että ykkösolutta on kyllä myynnissä vielä tänäkin päivänä.

Oliko meillä myyty olut oikeaa pilsneriä, vai mietoa lageria?

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.