"Valtiopäivil on päätetty, että jätkäkin saapi laulaa", näin kerrotaan Reino Helismaan laulussa Souvaripoikia.
Mistähän päätösestä tässä on kysymys?
Vastaus
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä viitataan valtiopäivien päätökseen, jolla tanssikielto vuonna 1948 kumottiin.
Kommentit
Ihan vapaata tanssi ei ollut vuoden 1948 jälkeenkään, vaan tanssien järjestämiseen tarvittiin huvilupa ja pääsylipuista maksettiin huviveroa. Veroa voitiin kuitenkin kiertää järjesteämällä iltamat, joissa oli mukana kulttuuriohjelmaa ja tanssia oli vain tunti. Tämä antoi esiintyville taiteilijoille markkkinaraon, jota nyt ei ole.
Huvivero on poistetttu 1981 (katso wikipedia), mutta huviluvan historiaa on vaikeampi kaivaa esiin.
Huvilupavaatimus poistui syyskuun 1999 alusta, kun vanha laki julkisista huvitilaisuuksista (492/1968) kumottiin ja sen korvasi nykyinen kokoontumislaki (530/1999).
Ja vaikka Tommi viittaa 60-luvulla asetettuun lakiin, niin lupamenettely on käsittääkseni otettu käyttöön jo aiemmin, viimeistään sota-aikana, jolloin huvittelua pidettiin sopimattomana. Huvivero taasen on ollut käytössä tsaarinvallan ajalta, vuodelta 1015, monissa eri tilaisuuksissa, mukaan lukien elokuvat.
Vanhempaa lainsäädäntöä on vaivalloista (joskaan ei mahdotonta) hakea verkosta, mutta itse huvilupa-sanakin esiintyy jo 1800-luvun lopun sanomalehdissä: https://tinyurl.com/huvilupa
Eli järjestelmä on tosiaan ollut olemassa jo keisarivallan aikana. Tarkkaan ottaen ei tsaarinvallan – Venäjän tsaarikunta, ns. Moskovan Venäjä, muuttui Venäjän keisarikunnaksi jo vuonna 1721 Pietari Suuren hallitsijakauden lopulla, ja monarkin arvonimi vaihtui samalla tsaarista (tsar) keisariksi (imperator).
Jäin miettimään tuota Souvaripoikia-laulun sanoitusta, ja se on tyyliltään sellainen, ettei säe valtiopäivien päätöksestä välttämättä viittaa mihinkään historialliseen tapahtumaan. Se voi olla myös samanlaista absurdia huumoria kuin se, että laulajasta ei tullut pappia vaan "tuli maailman rannan rappi" (= rabbi), tai se, että huomenna on uusi päivä, koska niin on "allakassa määrätty".
Wikipedian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisari) mukaan "31. lokakuuta 1721 Pietari I kruunautti itsensä länsimaalaisittain keisariksi (Vserossijski Imperator)", mutta tsaarin asema ei siitä muuttunut, vaan "Venäjän hallitsijatittelin vuonna 1721 tapahtunut nimenmuutos on joskus johtanut virheelliseen käsitykseen, että tsaari olisi ollut jonkinlainen keisaria alempi titteli."
Niin, arvoasema ei muuttunut mitenkään, vaan arvonimi muuttui.
Kysymyksen siitä, mikä nimenomaan suomenkielinen termi on tässä sopivin ja historiallisesti paikkansapitävin, ratkaissee joka tapauksessa se, että keisarivallan aikaisen Suomen lainsäädännössä, viranomaisten lausumissa yms. puhutaan aina johdonmukaisesti "Keisarista ja Suuriruhtinaasta", ei koskaan tsaarista. (Paitsi jos käytetään pitkää täydellistä rimpsua keisareilla olleita eri titteleitä ja aatelisarvoja, jonka mukaan keisari oli paitsi Venäjän keisari, myös Puolan, Siperian, Georgian ja muutaman muun valtakunnan osan tsaari.)
Kun sekä tsaari että keisari molemmat pohjautuvat Caesar-nimeen ja tarkoittavat tasan samaa asiaa, niin olihan se hyvä jutt, että siirryttiin sanan slaavilaisesta muodosta suomalaiseen muotoon.
Kommentoi vastausta