Tasavallan presidentin virkakausi alkaa 1. maaliskuuta. Kuinka kauan niin on ollut, ja miten päivämäärä on valikoitunut?
Vastaus
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti#Perustuslai…
Kommentit
No mistä johtuu että vaalit ovat tammi-helmikuussa?
Siitä, että vuoden 1919 hallitusmuodossa määrättiin kiinteästi sekä vaalipäivät että presidentin virkakauden alkamispäivä:
"Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16 päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan presidenttiä."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1919/19190094001#Pidm46434450824528
"Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1 päivänä – –."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1919/19190094001#Pidm46434450819040
Nykyisessä perustuslaissa ei ole enää vastaavanlaista määräystä päivämääristä, mutta koska presidenttejä ei toistaiseksi ole kuollut tai eronnut kesken kauden, vanha "perinne" vallanvaihdon sijoittumisesta nimenomaan maaliskuun 1. päivälle on näin pysynyt yhä yllä omalla painollaan.
Kiitos, Tommi. Kysymys heräsi luennolla "Arkea ja juhlaa antiikin Roomassa". Muinaisten roomalaisten uusivuosi (noin 150-luvulle asti eKr.) oli maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
Silloin oli konsulien ja muiden virkamiesten virkaanastumispäivä - siis meillä edelleen presidentin virkakauden alkupäivä.
Ennen suoria presidentinvaaleja valittiin tasavallan presidentti useimmiten valitsijamiesten suorittamalla vaalilla 15. helmikuuta. Päivämääräksi valikoitui tuo, sillä kuninkaanvaalissa 15. helmikuuta 1362 suomalaisten edustajat olivat ensi kertaa mukana valitsemassa Ruotsin kuningasta (Haakon II Maununpoika).
Tähän liittyen ote presidentti Tarja Halosen puolison Pentti Arajärven haastattelusta (Helsingin sanomat 3.3.2012):
"Arajärvi: Presidentin toimikauden pitäisi alkaa 15. helmikuuta
Presidentti Tarja Halosen puoliso, tohtori Pentti Arajärvi arvioi HS:n Kuukausiliitteessä, että tasavallan presidentin uusi toimikausi voi alkaa kolmena eri ajankohtana. Kirjoituksessa Arajärvi kertoo myös omista tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Presidentti Tarja Halosen puoliso, tohtori Pentti Arajärvi arvioi HS:n Kuukausiliitteessä, että tasavallan presidentin uusi toimikausi voi alkaa kolmena eri ajankohtana.
Jos presidentinvaaleihin asetetaan vain yksi ehdokas, uusi presidentti aloittaa tammikuun alussa. Jos joku ehdokkaista saa enemmistön jo ensimmäisellä kierroksella, toimikausi alkaa helmikuun alussa. Jos järjestetään kaksi kierrosta, toimikausi alkaa maaliskuun alussa."
Entä jos 1.3. osuu sunnuntaille? Onko koskaan ollut?
Presidentillä ei ole vapaa-aikaa, hän on töissä koko ajan, joten miksi viikonpäivällä olisi väliä?
Relanderin ja Svinhufvudin virkaanastujaiset pidettiin vasta 2.3., koska 1.3. oli sunnuntai sekä vuonna 1925 että vuonna 1931. Tästä oli vuoden 1919 hallitusmuodossa erillinen määräys: "Jos - - säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä."
Mikäli presidentit jatkossakin ovat virassa täyden kuusivuotiskauden, seuraava sunnuntaiksi osuva virkakauden taite tulee olemaan 1.3.2048. Ken elää, se näkee miten asian kanssa sitten menetellään.
Perustuslaki eli hallitusmuoto vuodelta 1919 korvautui perustuslailla vuonna 2000, jossa ei ole mainintaa pyhäpäivästä, joten sunnuntai 1.3.2048 ei tule olemaan poikkeuksellinen.
Virkakausi voi alkaa myös 1. helmikuuta, jos presidentti tulee valituksi jo tammikuussa. Viimeksi siten torstaina 1.2.2018.
HS 2.2.2018
Niin, tosiaan, presidentti voi tulla valituksi jo vaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa, jolloin toista kierrosta helmikuussa ei tule. Hyvä huomio.
Mielenkiintoinen kysymys onkin sitten se, mitä tapahtuisi presidentin vaihtumisen suhteen, jos joku ehdokas olisi niin suosittu, että hänet valittaisiin presidentiksi ensimmäiselle kaudelleen jo ensimmäisellä kierroksella. Perustuslain 54 § sanoo selkeästi, että presidentti valitaan "kuuden vuoden toimikaudeksi", mutta 55 § sanoo yhtä selkeästi, että hän "ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä", jolloin edellisen presidentin kausi samalla päättyy. Tässä on ristiriidan ainekset.
Ote tasavallan presidentin Tarja Halosen puheesta valtiopäivien avajaisissa vuonna 2012:
"Perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli helmikuun alusta tai maaliskuun alusta. Vuonna 2010 vaalilakia muutettiin ja presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ajankohtaa tammikuussa myöhennettiin viikolla. Jos vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, vaalin ja presidentin toimikauden alun väli saattaa jäädä lyhimmillään muutaman päivän mittaiseksi jopa niin, että toimikausi alkaisi vaalin tuloksen vahvistamista seuraavana päivänä. Tämä mahdollisuus on edessä jo sekä vuosina 2018 että 2024.
Tällainen tilanne on hankala monella tavoin. Ensinnäkin se on hankala kaikkien ehdokkaiden kannalta ja jossain määrin mahdollisesti poislähtevän presidentin ja hänen mukanaan vaihtuvien virkamiesten kannalta. Mutta näitäkin enemmän siirtopäivän epävarmuus voi olla vaikea Suomelle ympäröivän maailman ja sitä kautta tulevien ratkaistavien asioiden kannalta. Mielestäni olisikin nyt ajoissa aihetta pohtia, voitaisiinko uuden presidentin virkaanastumispäiväksi vahvistaa maaliskuun ensimmäinen päivä, tuli hän sitten valituksi ensimmäisellä tai toisella kierroksella."
Niinpä, toimikausi voisi olla siis "säännönmukaisesti epäsäännöllinen": kuudesta vuodesta ja yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen ja yhteentoista kuukauteen (6 v 1 kk <> 5 v 11 kk).
Eikä vain voisi, sillä Sauli Niinistön ensimmäinen toimikausi oli 1.3.2012 - 1.2.2018 eli 5 v 11 kk, mutta toinen 1.2.2018 - 1.3.2024 eli 6 v 1 kk. Yhteensä silti 12 vuotta, mutta joskus voivat kyseessä olla eri henkilöidenkin kaudet. Koska siis presidentti Halosen esiin tuoma ongelma korjataan?
Kommentoi vastausta