Olen syntynyt ruotsinkielisen syntymätodistuksen mukaan paikassa nimeltä Helsinge. Tarkempi paikka on Pukinmäki. Kun vaihdoin suomenkieliseen seurakuntaan nimi kääntyi Helsingin pitäjäksi, mutta myöhemmin se onkin vaihtunut Helsingin maalaiskunnaksi.
Missä oikein olen syntynyt?
Vastaus
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
Kommentit
"Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta."
kansalliskirjasto.finna.fi
"Helsinge oli myös vanha Helsingin pitäjän nimi. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta vuonna 1865"
kotus.fi, Kaupunkinimistön historiaa, Helsingin nimistön vaiheita
Helsingin pitäjä on siis sama paikka kuin Helsingin maalaiskunta. Laki muutti nimityksiä, virallisesti jo 1800-luvulla.
Helsingin maalaiskunnassa asuneena olen yllättynyt etten ole tiennyt tätä historiaa, vaikka kuulin hyvin usein puhuttavan Helsingin pitäjästä. Lapsi kun olin, ajattelin että pitäjällä viitataan kirkonkylään, siis siihen paikkaan jossa Pyhän Laurin kirkko on. Kiitos tiedoista.
Historialliset sanat pitäjä ja kirkonkylä on säilytetty Vantaan kaupunginosien virallisessa nimistössä. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee kaupunginosassa, joka on nimeltään "Helsingin pitäjän kirkonkylä", siis [entisessä] Helsingin pitäjässä sijaitseva, Helsingin pitäjään kuuluva kirkonkylä (ei: kirkonkylä nimeltään Helsingin pitäjä), på svenska Helsinge kyrkoby, jossa sijaitsevasta kirkosta ruotsinkielinen seurakunta käyttää nimeä Helsinge kyrka S:t (sankt) Lars. Nykyisen jaon mukaan tämä kaupunginosa sisältyy Tikkurilan suuralueeseen.
https://kartta.com/kaupunginosat/vantaan-kaupunginosat/helsingin-pitaja…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_pit%C3%A4j%C3%A4n_kirkonkyl%C3%…
Ennen 1860-luvun kunnallislainsäädännön voimaantuloa hoiti paikallishallintoa ev.lut. kirkko, ja silloin muodostettujen kuntien alueet vastasivat pitkälti vanhoja seurakuntarajoja. Kunnassa toimineen seurakunnan nimessä "Helsingin pitäjä" (Helsinge socken) näyttää säilyneen pitempään kuin kunnan nimenä. Ehkäpä tämä selittää alkuperäisen kysyjän mainitsemaa eroa; kenties toisella kerralla kirjoitettiin seurakunnan ja toisella taas kunnan nimi.
Vantaan kaupungin julkaisema kirja "Helsingin maalaiskunnan historia", "Helsinge kommuns historia", alkaa juuri vuodesta 1865. Sitä vanhempia aikoja käsittelee teos "Helsingin pitäjän historia", "Helsinge sockens historia".
Oli ihan pakko poimia kirjahyllystä vanha koulukirja, "Helsingn maalaiskunta, Vantaanjoen vauras pitäjä". Kirjoittajista ensin kannessamainittu, Lauri Leppänen, oli silloin johtava opettaja Veromiehen kansakoulussa (nyk. Veromäen koulu), ja muistan hänet intomielisenä kotiseutuvalistajana. Kirjassa puhutaan välillä maalaiskunnasta, välillä pitäjästä, eikä ainakaan historialuku sisällä mainintaa kunnallislain vaatimasta nimimuutoksesta. Turha sellaisia nippeleitä on mukaan ottaakaan, eihän se olisi kansakoulun kolmasluokkalaiselle päähän jäänyt.
Ote luvusta Kirkko ja koulu valaisee vanhan opettajakunnan henkeä, ja sitä, ettei seurakunnan ja kunnan erottaminen toisistaan ollut heille niin tärkeää:
"Kirkko ja koulu ovat vuosisatojen ajan kuuluneet yhteen. Kummallakin on sama ylevä tehtävä: paikkakunnan väestön kasvattaminen ja opettaminen."
Kyseessä on toinen painos, vuodelta 1963.
Olin maalaiskansakoulun kolmannella, kun lähikauppala muuttui kaupungiksi. Meille opetettiin muidenkin uusien kaupunkien nimet ja sijainnit, mutta kauppalan ja kaupungin eroa tuskin selitettiin kolmasluokkalaisille. Lisäksi opeteltiin näyttämään kartalta kaikki oman läänin kaupungit, kauppalat ja maalaiskunnat.
Ihan mielenkiinnosta halusin tarkistaa milloin Ruotsissa on siirretty paikallishallinto seurakunnilta kunnille, ja wikipedian mukaan siirto on sielläkin tapahtunut 1860-luvulla. Siinä ei Suomi ole siis ollut yhtään jälkijunassa. Kunnallisvaaleja vain jouduttiin odottamaan.
Kommentoi vastausta