Kun jättiläishai on megalodon ja sapelihammastiikeri smilodon yms. niin tarkoittaako tuo -don jotain?
Vastaus
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Kommentit
Suomen kielessäkin: odontologi = hammaslääkäri
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/odontologi
Suomen kielessä hammaslääkäri on hammaslääkäri. Vaikka sanakirjaan on otettu lainasanoja, niin ei ne kaikki ihan suomen kieltä ole.
Ainakaan minun tiedossani ei ole suomen lisäksi yhtään muuta kieltä, jossa olisi hammaslääkäriä tarkoittava substantiivi "odontologi", joten herää kysymys, mitä muuta kieltä kuin suomea se sitten muka on. (Esimerkiksi ruotsin kielessä on sama substantiivi, mutta siellä se tarkoittaa hammaslääketiedettä eikä hammaslääkäriä.)
Ei lainasanan tarvitse olla täysin alkukielisessä muodossa ollakseen lainasana. Kuinka usein oikeasti kuulet tai näet jonkun käyttävän tuota sanahirviötä? On paljon sanoja joita käytetään valtavasti, mutta jotka eivät päädy sanakirjaan koska niitä ei näe painettuna, ja sitten on noita muka-suomalaisia sanoja joita ei koskaan kuule, mutta ne lasketaan mukaan, koska niitä näkee tieteellisissä julkaisuissa, joissa käytetään muka-suomea.
Kuten Kansalliskirjaston digitoimat lehdet osoittavat, aikoinaan sana "odontologi" on ollut käytössä jopa täysin arkisessa sanomalehtikielessä:
"Tri Äyräpää, Suomen ensimäinen odontologi ja kotimaansa hammaslääkärien johtaja - -." (Päivälehti 19.11.1898)
"- - tänään saavat odontologit personallisen puhevallan muiden lääkärien joukossa." (Päivälehti 9.7.1902)
"- - innostunut odontologi, joka tekee kaiken woitawansa tieteensä edistämiseksi." (Uusi Suometar 12.4.1912)
"Päättyneessä kongressissa on ollut mukana moniaita maailman etewimpiä odontologeja." (Helsingin Sanomat 1.9.1912)
"Tänne saapuneen tiedon mukaan on Berliinissä kuollut odontologi, professori Gösta Hahl." (Uusi Suomi 25.11.1920)
"Wuosikokouksessa esitelmöi suomalaisia, saksalaisia ja amerikalaisia odontologeja, - -." (Helsingin Sanomat 12.9.1921)
"Tämän jälkeen esitti puheenjohtaja Tanskasta juuri saapuneen sähkösanoman seuran kunniajäsenen, tunnetun odontologin, prof. Carl Christensenin kuolemasta." (Uusi Suomi 9.12.1921)
Ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Vähitellen ilmaisut "hammaslääkäri", "hammaslääketieteen tutkija" jne. ovat enimmäkseen syrjäyttäneet sanan. Mutta mikään "tieteellisiin julkaisuihin, joissa käytetään muka-suomea" rajoittunut sana kyseessä ei ole koskaan ollut. Lehdet osoittavat päinvastoin kiistatta, että se on jo alun perin suomen kieleen käyttöön tullessaan ollut yleiskielen sana, jota on toistuvasti käytetty kaikelle kansalle suunnatuissa laajalevikkisissä sanomalehdissä olettaen, että lukijat tietävät, mitä se tarkoittaa.
"Helene Mayo, eräs Lontoon johtavia naispuolisia hammaslääkäreitä, korosti nuorille naisylioppilaille pitämässään esitelmässä, että naispuoliset odontologit tarvitsevat isot jalat - - lakkaamaton seisominen on jaloille erittäin rasittavaa." (Iltalehti 23.9.1930, Haminan lehti 30.9.1930)
"Suomen Hammaslääkäriseuran puolesta puhui kunniavieraalle seuran puheenjohtaja - - kuvaillen tohtori Idmania odontologina ja ihmisenä." (Uusi Suomi 9.11.1935)
"Wienissä pidetään kansainvälinen hammaslääkärikonferenssi. Tällöin saapuu kymmenisentuhatta odontologia keskustelemaan ammatillisista kysymyksistä." (Helsingin Sanomat 14.7.1936)
"Jos tarvitaan [hampaan poistolle] päinvastaista operatiota, ei sekään ole vaikeata nykyaikaiselle odontologille." (Uusi Suomi 1.8.1937)
Lainasanoja nämäkin:
hammas - balttilainen laina (latvia, liettua...)
lääkäri - skandinaavinen laina (lähinnä ruotsi)
Tuo "ei ne kaikki ihan suomen kieltä ole" viittaa siihen, onko sana oikeasti käytössä.
Kommentoi vastausta