Miksi Eduskunnan istuntosalin kokouksesta käytetään nimitystä "täysistunto"? Miksei se ole pelkkä "istunto" tai "kokous"? Oliko "täysistunto" käytössä jo säätyvaltiopäivien aikana?
Eduskunnan sivujen perusteella täysistunto on ruotsiksi plenum ja istuntosali on plenisal.
Englanniksi täysistunto on plenary session ja istuntosali on plenary hall.
Näissä kielissä ei ole täys-etuliitettä. Näiden perusteella Eduskunnan istunto voisi olla pelkkä istunto.
Kunnanvaltuuston, maakuntavaltuuston ja hyvinvointialueen valtuuston kokous on kokous.
Vastaus
Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen täysistunto -sana on tullut säätyvaltiopäiviltä.
Kommentit
Mainitut sanat "plenary" ja "plenum" ovat peräisin latinan "täyttä" tarkoittavasta sanasta. Sen vuoksi voisi olettaa etymologista sanakirjaa katsomatta, että "täysistunto" olisi suora käännös "plenum"-sanan yhdestä merkityksestä, kun taas "istunto" ei ihan sitä olisi.
Nykysuomalaisille opetetaan useammin ranskaa kuin sen emokieltä latinaa. Ranskan keskeiseen sanastoon kuuluva adjektiivi "plein" on suomeksi "täysi, täysinäinen, täynnä; täydellinen".
Kommentoi vastausta