Minulle selvisi vähän aikaa sitten, että isäni isä ei tuntenut isäänsä ja hän oli siis ns. avioton lapsi. Suvussani asiasta on vaiettu, mutta haluaisin saada…

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”huutolaisina” eniten tarjoavalle. (https://miinasillanpaaseura.fi/miina-ja-lapset/).

Vuonna 1907 eduskuntaan valitut sosialidemokraattiset naiset tarttuivat isoon sosiaaliseen ongelmaan tekemällä aloitteen, että kuntien tulisi perustaa koteja aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan ja muita turvattomia lapsia varten. Aloite oli Hilja Pärssisen nimissä, Miina Sillanpää yhtenä allekirjoittajana. Asia raukesi, toistettiin useilla valtiopäivillä, mutta ei sittenkään edennyt. Sitä pidettiin epäsiveellisyyden palkitsemisena ja vain harvat näkivät ongelman johtuvan sosiaalisista oloista. Naimattomien äitien ja aviottomien lasten asema olikin vuosisadan vaihteessa polttava ongelma. Lapsista seitsemän prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella, kaupungeissa luku oli paljon korkeampi, jopa parikymmentä prosenttia. Myös lapsikuolleisuus oli korkea ja esimerkiksi Helsingissä joka viides avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi kuoli ensimmäisen ikävuotena aikana. (https://miinasillanpaaseura.fi/miina-ja-lapset/)

Suomessa aviottomien äitien ja heidän lastensa asemaa ajoi voimallisesti Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja ensikotien perustaja Miina Sillanpää, kirjoittaa aviottomia äitejä tutkinut yhteiskuntatieteilijä Vaula Tuomaala Perheyhteiskunta-blogissa. Avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta pidettiin merkkinä äidin siveettömyydestä ja jopa kyvyttömyydestä vanhemmuuteen. Kirkko tuomitsi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vahvasti avioliiton ulkopuoliset suhteet ja vastaavat kristilliset arvot näkyivät lainsäädännössä. Lähimmäisenrakkaus ei ylettynyt aviottomaan lapseen, joka oli käytännössä lainsuojaton. Jopa aviottomien äitien auttaminen katsottiin epäsiveellisyydestä palkitsemiseksi ja äideille tarkoitettuja ensikoteja koskevat ensimmäiset aloitteet raukesivat tästä syystä valtiopäivillä. (https://www.perheyhteiskunta.fi/2019/06/20/mista-on-aviottomat-aidit-tehty/)

Miina Sillanpää kirjoitti työlaiskotien perhelehti Toverittareen lausunnon Laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista eduskunnan käsiteltävänä.

Lisää aiheesta voit lukea muun muassa:

http://www.aanioikeus.fi/artikkelit/yksinhuoltajaaidit/

Lindgren, Susanna 2012. ”Kirkottamaton akka on kuin avonainen veräjä.” Kirkottaminen ja valta modernisoituvassa Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Hägg, Niina. 2017. Mainettaan parempia: Aviottomana syntyneet lapset ja heidän äitinsä Kymintehtaan tehdasyhdyskunnassa 1904–1915. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Jos sinulla on mahdollisuus tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi tai käydä Kaisa-talossa Helsingin yliopiston kirjastossa, niin sieltä löytyy Mia Sindan pro gradu -tutkielma: Aviottoman lapsen asema 1900-luvun Suomessa: asennemuutoksen kautta oikeudelliseen yhdenvertaisuuteen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut 2012 teoksen Lapsi matkalla maailmaan: historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään, joka voisi olla mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen myös kysymään aiheesta lisää suoraan Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heillä on ollut useampiakin aihetta käsitteleviä tiedonkeruita ja löytävät varmasti myös hyviä lukusuosituksia kirjallisuuden puolelta.

Toivottavasti vastauksesta oli sinulle apua!