Jos lapsi on pienestä pitäen oppinut kaksikieliseksi niin, hän ilmeisesti pystyy ajattelemaan myös kahdella eri kielellä.
Mutta jos ei ole oppinut kieltä pienestä pitäen niin, voiko vieraan kielen opetella niin hyvin, että puhuessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan pystyy ajattelemaan vieraalla kielellä?
Jos voi niin, voiko se tuntua vain siltä, vaikka todellisuudessa aivot kääntävät sen suomesta vieraalle kielelle itse sitä edes tajuamatta? Tapahtuuko aivoissa jotakin erilaista, kun ajattelee ja puhuu omalla äidinkielellä verrattuna, että osaa vierasta kieltä "täydellisesti"?
Paljon kuulee juttuja, että esimerkiksi suomesta sodan aikana ruotsiin lapsena viety henkilö, joka on oppinut siellä ruotsin kielen kunnolla ja jäänyt asumaankin loppuelämäkseen ruotsiin, alkaa vanhuksena, jos on tullut "vanhuuden höperöksi, puhumaan vain suomenkieltä. Viittaako tämä siihen, että oma äidinkieli on se kieli, jolla kielellä aivotkin "ajattelevat"? Vai mistä on kysymys? Luulisi, että näitä asioita on tutkittu.
Vastaus
Kaikkia noita kysymyksiä on tutkittu. Tutkimusten tulokset hieman vaihtelevat ja tuohon miltä se tuntuu -kysymykseen lienee hankala vastata.
Kaksikielisyys on mahdollisuus, muttei koskaan itsestäänselvyys. Jopa lapsena useammalle kielelle altistuneista ei väistämättä tule kaksikielisiä. Kielikello 4/2016
" Lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen ja lapsella voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, mutta kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä. Monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tilaisuuksia kuunnella, puhua, lukea ja kokea useampia kieliä. Jos huoltajan kieli on muu kuin asuinympäristössä pääasiallisesti käytetty kieli, on olennaista, että huoltajat tiedostavat vastuunsa oman kielensä osalta lapsen kielen kehittymisessä." (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/suomi-koulut/prime104.aspx)
Toisaalta ihminen voi oppia lukuisia kieliä sujuvasti, kuten MTV.n uutiset kertoo 21.1.2014. Opiskelijanuorukainen puhui silloin 11 eri kieltä sujuvasti. MTV
Kielen sujuva taitaminen ei kuitenkaan ole sama kuin sitä äidinkielenään puhuminen. "Kaksikielisyys ei ole harvinaista, sillä suurin osa maailman ihmisistä on kaksi- tai monikielisiä. Kaksikielisyyttä ei voi määritellä yksiselitteisesti tai kaikenkattavasti, ja ihmisen oma määritelmä kaksikielisyydestä voi poiketa ympäristön määritelmästä. Laajasti ymmärrettynä ihminen on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti kahdella kielellä. Tiukimman määritelmän mukaan ollakseen kaksikielinen, ihmisen täytyy puhua molempia kieliä yhtä hyvin ja lähes täydellisesti. Todellisuudessa täydellisen kielitaidon vaatimus ei ole realistinen, sillä kenenkään kielitaito ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa ja kielet kehittyvät omalla tavallaan." Familiari.fi
Kaksikielisyys vaatii yleensä myös kahden kulttuurin tuntemista. Kaksikielisyyden määritelmiä on kuitenkin monia. "Kielen hallinta äidinkielen määritelmän perusteena tarkoittaa, että äidinkieli on se kieli, jonka puhuja hallitsee parhaiten. Määritelmää käytetään yleisesti, ja se merkitsee, että jos puhuja hallitsee kaksi kieltä yhtä hyvin, hänellä on kaksi äidinkieltä eli hän on kaksikielinen.
Funktiokriteerin perusteella määriteltynä äidinkieli on se kieli, jota puhuja voi käyttää eniten. Jos puhuja käyttää useita kieliä samoissa tilanteissa, hän on kaksitai monikielinen. Tai jos puhuja käyttää kahta kieltä yhtä paljon, hän on kaksikielinen.
Äidinkieli määriteltynä kielellisen identiteetin eli samastumiskriteerin mukaan tarkoittaa sitä kieltä, jolla puhujan on helpointa ilmaista tunteitaan ja johon hänellä on tunnepitoinen suhtautuminen. Jos puhujalla on tällaisia kieliä kaksi, hän on kaksikielinen, ja silloin hän pitää itseään kielten syntyperäisenä puhujana." Jarmo Lainio: Neuvoja monikielisille perheille
Karoliina Knuutin artikkeli: Kielitaidon aivokuva kertoo, miten kielitaito näkyy aivoissa. Erot ovat mitattavissa esim. toiminnallisessa magneettikuvassa ja aivosähkökäyrässä.
Vieraan kielen taito saattaa tosiaan kadota muistisairauden seurauksena. "Muistisairauden edetessä opitut asiat unohtuvat, ja näin käy myös opituille kielille. Kielitaito rapistuu, ja jäljelle jää oma äidinkieli. Tästä syystä esimerkiksi muistitestit tulee tehdä aina asiakkaan omalla äidinkielellä." Lähde: Siiri Jaakson/Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta Iltalehti 11.8. 2019
Toisaalta:"Merkittävä uusi havainto oli myös se, että kaksikielisyyden antama suoja dementiaa vastaan oli yhtä hyvä lukutaidottomilla kuin lukutaitoisilla. Aikaisemmin on todettu koulutuksen suojaavan dementian ilmaantumiselta. Uudet tulokset osoittavat, että aivojen aktiivisena pysyminen ei edellytä lukemista. Vähintään kahden kielen puhuminen antaa suojaa muistisairauksia vastaan" Tiedebasaari
Kaksikielisyydestä löytyy runsaasti myös kirjoja. Helmet hakutuloa
Kommentit
Kiitos paljon vaivannäöstä ja vastauksesta! ?
Olikohan Norja vai Ruotsi, missä on vasta hiljan havahduttu siihen, että ne saamelaiset, joilta koulussa kiellettiin oman äidinkielen puhuminen, palaavat muistisairaduden alettua saamen kieleen, eikä vanhainkodeissa ole saamenkielisiä hoitajia. Suomen vanhainkodeissa saamen osaaminen on vielä epätodennäköisempää.
Kommentoi vastausta