Baskerista käytetään myös nimitystä fausti. Mistä ja koska suomenkieleen on tullut sana fausti?
Vastaus
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Kommentit
Rovaniemelläkin se oli 1950-60-luvulla vain "fausti". Baskeri-sanan opin vasta oppikoulussa.
Kotkan seudulla sitä käytettiin ainakin 1950- ja 1960-luvuilla muodossa vausti.
Äidiltäni sen opin.
Joskus viime vuosituhannella opin, että baskerissa on isompi tai pienempi napukka keskellä päähinettä ulkopuolella. Fausti (tai vausti) on taas tässä mielessä sileä pääkappale. Onkohan suomen kieli tältä osin muuttunut?
Ettei olisi jotain tekemistä tohtori Faustin kanssa? Renessanssin tiedemiehillehän on usein kuvattu yhdenlainen ”fausti” päähän (vrt. Erasmus ).
Ettei olisi jotain tekemistä tohtori Faustin kanssa? Renessanssin tiedemiehillehän on usein kuvattu yhdenlainen ”fausti” päähän (vrt. Erasmus ).
Mun suomenruotsalainen sukulainen puhuu faustista. Suku on peräisin itäiseltä Uudeltamaalta 1800-luvulta josta muuttivat Helsinkiin.
Kommentoi vastausta