Mikä on tuuli-sanan etymologia (sekä verbin "tuulla")? Mieluusti kuulisin myös wanhasuomalaisen tai kalevalaisen esimerkkilauseen tai -värssyn, jossa "tuuli" on keskeisessä roolissa. Samaa kysyisin sanasta "aalto". Kiitoksin!
Vastaus
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat tuuli ja aalto esiintyvät lukuisissa runoissa:
Kommentit
Tuo artikkelilinkki kylläkin vie PDF-tiedostoon, joka on vastanneen kirjastonhoitajan koneella, ei verkossa...
Poistin linkin. Emme tekijänoikeudellisistä syistä voi julkaista artikkeleita vastauksissamme.
Toimitus
Voisiko tuuli-sana juontaa alkunsa kodan, laavun, jurtan tai muun asumuksen peitinapinnoissa tai nurkissa ujeltavasta tuulen äänestä -uuuuu.
Voisiko vastaavasti englannin wind juontaa alkunsa tuulen viheltävävästä äänestä nurkissa ja rakenteiden rakosissa
Tervehdys! Olen itse Venäjältä kotoisin ja minua alkoi kiinnostaa Venäjän ja Suomen kielten mahdolliset yhteiset kielijuuret. Olen ihan harrastelija ,enkä mikään tutkija, mutta esim. Venäjän kielessä sana "puhaltaa" on "Dut" ja kun sanotaan että :"Eilen oli tuulista" -"Vchera dulo" .Tuuli puhalsi- Veter dul. Siinä ehkä olisi ainakin yksi mahdollisuus sanan kehitykselle. Mutta saatan olla väärällä polulla.
Yhteisiä kielijuuria ei ole, koska venäjä kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin, ja suomi kuuluu uralilaiseen kieliryhmään.Uralilaisia kieliä puhuttiin Euroopassa ennen kuin indoeurooppalaisten kielten esimuodot saapuivat Eurooppaan. Mutta toki suomen kielestä löytyy sanoja, jotka kuulostavat venäläisen korvaan tutulta, koska suomeen on paljon lainattu sanoja joko venäjästä tai jostain muusta inodoeurooppalaisesta kielestä, josta myöskin venäjä on lainannut sanoja.
Mikähän mahtaa olla tutkioiden viimeisin arvio siitä, onko suomi jo erottunut lähikielistä aiemmin kuin venäjä erottui muista slaavilaisista kielistä.
Terve eli Zdrave(Ven.:Ole kuin vanha mahti puu) Tarkoitatko erottumisella siis jotain radikaalista muutosta kielen kehityksessä? Esim. Venäjän kielessä viimeisimmät n.s radikaalimuutokset tietääkseni oli 1700 luvulla Pietari suuren aikana, jolloin Venäjän kieli oli todella paljon muuttunut/eurooppalaistunut, sekä ajanlasku ja kuukaudet vaihtui... Eli on muuttunut paljon verrattuna n.s kirkkokieleen, joka on säilynyt esim. Ukrainan kielessä. Minuakin kiinnostaisi koska Suomen kielessä on ollut jotain suurta muutosta/kehitystä. Talvikuu on jossain vaiheessa vaihtunut joulukuuksi, mutta tämä on pieni muutos. Olisko esim. uskonnon vaihtuessa (pakanuudesta kristinuskontoon) tapahtunut muutoksia myös kielessä?
Ei, tarkoitan paljon vanhempaa erottumista siitä kielestä, joka Itämeren eteläpuolelta levittyi Suomenniemelle, ja sitten eriintyi lähisukukieleksi. Viimeisin tieto, jonka olen lukenut, oli että suomi on alkanut erottautua lähes 2000 vuotta sitten, eli rauta-ajan alkupuolella. Venäjän kieli on käsittääksen erkaantunut slaavilaisista kielistä vasta noin tuhat vuotta sitten. Runsaat lainat venäjästä ovat siis voineet syntyä vasta sen jälkeen, ja siksi ihmettelen, miksi tutkijat löytävät lainoja vain venäjästä suomeen, mutta eivät löydä lainoja suomen sukukielistä venäjään.
Terve! Minuakin ihmetyttää välillä miten tutkijat tutkii eri kielten mahdollista sukulaisuutta tai sitten väittävät ettei ole sukua, vaikka juuria sanoissa on paljon varsinkin vanhassa slaavilaisessa ja Suomen kielessä. Veikkaan että on lainasanoja liikkunut suuntaan ja toiseen. Esim. mummoni edelleen välillä käyttää maan kasvikerroksesta "Mulcha" -ilmaisua joka selvästi viittaa Suomen "Multa" sanaan. Toisaalta aika mielenkiintoista, kun puhutaan Suomalais-Ugrilaisista kielistä, mutta ymmärtääkö suomalainen mitä Ugri tai Unkari on? Kun taas slaavilainen ymmärtää että se on "U gri/ U gori" eli "vuorten luona/läheisyydessä". Vähän niin kuin Ukraina/U kraia/Okraina eli laitamaata tai rajan läheisyydessä olevaa maata....Olen muuten huomannut että aika usein tulee yhtäläisyyksiä kun muutetaan Suomen "h" kirjain venäläiseen "g" tai "zh" kirjaimeen. Joku iäkkäämpi suomalainen, venäläinen ja ukrainalainen olisi varmasti löytäneet paljon samalta juurelta olevia sanoja kielissämme. Välillä tuntuu ,että kyllä koko maailman kansa on puhunut joskus samaa kieltä, oli vaan ajan saatossa tullut muurteita ja sitä myötä eroavaisuuksia ja toki uusia sanojakin. Toki erilaiset kansat on ottanut myös etäisyyttä sukulaisiin/naapuriin myös esim. metsästys/ruoan saannin mielessä ja varmasti on ollut riitojakin....tiedä nyt sitten....mutta mielenkiintoista.
Se, että jotkut sanat juuri nyt kuulostavat samalta, ei sellaisenaan ole todiste. Kielitutkijat ottavat huomion sen, miten ääntäminen on muuttunut pitkän ajan kuluessa, ja sen tiedon avulla tunnistavat yhteisiä sanoja pitkälle historiaan. Suomen ja unkarin sukulaisuus perustuu kieliopin samankaltaisuuksiin, mutta yhteistä sanastoakin löytyy. Niitä vaan ei niin helposti tunnista yhetisiksi sanoiksi, kun äääntäminen on kummassakin keilessä muuttunut. Unkarilaiset ovat olleet niin paljon tekemisissä turkkilaisten kanssa, että niin kieleen, kulttuuriin kuin geeneihinkin on sekoittunut turkinaasialaista ainesta. Sen perusteella turkkilaiset kuvittelevat, että unkari kuuluu turkkilaiskieliin, ja koska suomi on sukua unkarille, myöskin suomi olisi turkille sukua. Sehän on tietenkin puppua, mutta ymmärrän kyllä sen miten herkästi jotkut unkarilaiset uskovat turkkilaisten käsitykseen.
Ai niin vielä...siis Kristin uskon myötä toki on tullut silloin n900 luvulla muutosta slaavilaiseen kieleen eli n.s kirkkokielen muodostelma. Mutta virheiden estämiseksi puhutaan slaavilaisista ja suomalais-ugrilaisista kielistä. Eli jos sitä pidetään n.s Venäjän kielenä niin toki ei voinut tulla venäjästä Suomeen lainasanoja, mutta se ei sulje pois sitä että lainasanoja on tullut sitä vanhemmasta slaavilaisesta kielestä silloiseen sumalais-ugrilaiseen kieleen. Suomen kieli on kiistämättä yksi vanhemmista kielistä ja jopa "venäjä" sana on todella vanhaa "Vene"juurta. Venäjän kielessä suomalaisista käytetään uudempaa "Finn" juurista sanaa, mutta Venäjän kielessä on myös todella vanha suomalaista tarkoittava sana. Nykyisin se on jostain syystä n.s haukkuma/halvehtiva sana( länsi-venäjällä), vaikka ei siinä ole mitään muuta kun tietyn heimon nimitys, eikä esim. meillä Totman/Vologda alueella tämä koskaan tarkoittanut mitään halvehtiva vaan ihan tiettyä kansaa. Eli tarkoitan "Chuh/Chuhna -sana, joka on tullut Chud- heimosta. Vähän niin kuin "Ryssä" joka on Rus-juurta mutta ilmeisesti pehmeät "y" ja "ä" tekee siitä halvehtiva tai hassun suomalaisen korvaan?
Ei suomi mikään vanha kieli ole. Kieliryhmä on vanha, mutta suomi on lapsukainen siinä ryhmässä. Esimerkiksi samaan ryhmään kuuluva saame on selvästi vanhempi, niin vanha että se on ehtinyt jakautua useaksi eri kieleksi.
tuuli ja tuulla etymologisessa sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_611f3f2c0f97741ce…
listassa mainitaan lähisanoja lukuisista suomalais-ugrilaisista kielistä: karjala, inkeri, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Olisko teillä muuten suositella jonkun tutkijan kirjallisuutta tai tv-ohjelmaa tai ihan tutkintoakin Suomen kielen kehityksestä?
Laitappa tämä kysymys kirjastolle. Ei siis kommenttina vaan uutena kysymyksenä.
Kommentoi vastausta