Inhottu-sanasta tulee mieleen sukunimi Inha. Mokä sen alkuperä on?
Vastaus
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Kommentit
Inha-sanan selityksessä on rajoituttu vain itämurteiden inha-adjektiiviin. Ei ole huomioitu länsimurteiden ilmeisen erilaista merkitystä, johon mm. I.K. Inhan sukunimi viittaa.
Katselimme toimituksessa Suomen murteiden sanakirjasta, Nykysuomen sanakirjasta, Suomen etymologisesta sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta nimikirjan lisäksi apuja, muttemme löytäneet viitteitä länsimurteiden erilaista merkitystä. Toivottavasti kommentoija lisää sen vastaukseemme.
Terv. toimitus
Kotuksen arkistoista löytyy yksi inha-sanon poikkeava merkitys, Ikaalisista: inhat päivät (hyvät, miellyttävät päivät).
Kommentoi vastausta