Hyvä kirjastonhoitaja ,
Etsin tietoa suomalaisten sotilaiden ja sairaanhoitajien
Hitlerin Saksassa olleesta sairaalasta ja sen toiminnasta.
Sairaala sijaitsi nykyisen Puolan alueella .
Suomesta kuljetettiin meriteitse Hangosta sairastuneita
suomalaisia sotilaita ja sairaanhoitohenkilöstöä sinne.
Sairaalassa oli myös saksalaisia lääkäreitä töissä.
Arvelisin kuljetusten alkaneen 1942 .
Kaikki tiedot, kirjallisuus- ja lehtitiedot ovat tervetulleita.
Minulla on muutama valokuva laivalta, jolle sotilaita vietiin
Hangosta Saksaan sodan aikana.
Vastaus
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet ainakaan vielä kirjallisuusviitteitä siitä mielenkiintoisesta tiedosta, että suomalaisia olisi laivattu erityisesti Hangosta Saksaan hoidettavaksi. Luonnollisesti suomalaisia on saatettu lähettää Saksaan esimerkiksi vaativampiin kirurgisiin operaatioihin. Tähän mennessä löytämämme viitteet puhuivat vain itärintamalta Saksan alueelle tuoduista haavoittuneista sekä Saksasta Suomeen toipumislomalle lähetetyistä SS-pataljoonan sotilaista.
Suomalaisen SS-pataljoonan vaiheista sekä myös sen sairaanhoidosta kerrotaan ainakin seuraavissa teoksissa:
Jokipii, Mauno: Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikkeet: Waffen-SS:n suomalaispataljoona vertailtavana
Jokipii, Mauno: Panttipataljoona: Suomalaisen SS-pataljoonan historia
Kuusela, Kari ja Wikberg, Olli: Wikingin suomalaiset: Suomalaiset SS-miehet kuvissa
Virtanen, Ritva: Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (entinen Sota-arkisto) on mahdollista tiedustella lähisukulaisten kantakortteja, jotka saattavat antaa myös arvokkaita lisätietoja asian jäljitykseen.
Lisäys 10.6.2010:
Suomalaisia sotilaita, jotka eivät olleet SS-miehiä, on kuljetettu Saksaan toipumislomalle ja hoitoon jatkosodan aikana. Määrää emme ole pystyneet selvittämään - toiset lähteet mainitsevat "joitakin", joissakin puhutaan sadoista.
Yhteistyöstä on ilmeisesti sovittu saksalaisten kanssa Himmlerin käytyä Suomessa 29.7.-6.8.1942.
Juhani Leikolan teoksen Eino Suolahti, isänmaan lääkäri, Helsinki 2009, mukaan Himmler oli ensiksi tarjonnut seuraavaa:
- haavoittuneita suomalaisia kutsuttaisiin saksalaisiin toipilaskoteihin
- lasta odottavia sotaleskiä ja -morsiamia kutsuttaisiin "Lebensborn"-koteihin
- suomalaisia sotaorpoja sijoitettaisiin saksalaisiin orpokoteihin.
Ensimmäisen tarjouksen kerrotaan toteutuneen pienimuotoisena. Mainitaan mm että 30 haavoittunutta pääsisi kuukausittain hoidettavaksi Saksaan Waffen-SS:n vieraiksi. Muutamille tarjottaisiin erityishoitoa kylpylässä. Näiden lisäksi 50 haavoittunutta ja muutama lotta voitaisiin sijoittaa Waffen-SS:n toipilaskoteihin Saksassa.
Suomalaisille on näyttänyt olevan tärkeää teoksessa mainittu mahdollisuus sotatuberkuloottisten hoitamiseen, koska Ruotsin sanatoriot olivat täynnä.
Himmlerin ehdotuksen pohjalta lääkintäeversti Brofelt ja saksalaiset valtakunnanterveydestä sekä sotilaslääkinnästä vastaavat viranomaiset neuvottelivat yksityiskohdista. Yhteistyö laantui sodan jatkuessa.
(Leikola, ss. 381-385.)
Samankaltaisia tekstiviitteitä löytyy muistakin teoksista kuten Historiallinen Arkisto no 58 (Mauno Jokipii: Himmlerin Suomen-matka 1942).
Erään sijoituspaikan, Hohenlychenin sanatorion rakennuksista nykyisessä asussaan löytyy internetistä kuvasarja. http://fiveprime.org/hivemind/Tags/hohenlychen,hospital
Suomen Kuvalehdessä 43/1963, s.37-41. on artikkeli Himmlerin vierailusta. Jutussa mainitaan pääpiirteissään suomalaisten haavoittuneiden hoito-ohjelmasta Saksassa.
Asiaan liittyvää arkistoaineista voi etsiä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (entinen Sota-arkisto). http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
http://lukiot.tampere.fi/lyseo/ENTISET%20OPPILAAT%20RY.htm
sivulla mainitaan vaikeasti päähän haavoittuneen sotilaspastori Untamo Kosken pääsystä toipumislomalle Keski-Eurooppaan.
http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatsalminenyrjo.htm
linkin takaa löytyy Yrjö Salmisen tarina: hän oli ollut Saksassa ja Puolassa toipumassa haavoittumisensa jälkeen.
Puolustusvoimien kuvakeskuksesta http://www.mpkk.fi/fi/tkkk/kuvakeskus.html ei löytynyt tähän aiheeseen liittyviä kuvia.
KAVA (Kansallinen Audiovisuaalinen Arkisto, entinen Suomen Elokuva-arkisto)
http://www.kava.fi/kava-palvelee/yhteystiedot
hallinnoi nykyään puolustusvoimien filmi-, ääni- ja elokuva-arkistoainesta. Sotien aikana elokuvaajat tallensivat paljon tapahtumia, joilla oli propaganda-arvoa ja tekivät yhteistyötä saksalaisten kuvaajien kanssa. On siis mahdollista, että toipilasasiaa on kuvattu johonkin sota-aikaiseen uutiskatsaukseen.
Kommentit
Nyt on löytynyt täsmätietoja . Paikka on Burg Waldstein Rucken Glatz.· Waldstein
Waldstein steht für. Waldstein (Adelsgeschlecht), … Burg Waldstein (Schlesien), Burg Zamek Leśna in Borek (Szczytna), Glatzer Kessel, in Polen …
2 KB (255 Wörter) - 04:41, 30. Sep. 2011
· Borek (Szczytna)(Abschnitt Glashütte Waldstein)
Borek (deutsch Walddorf) ist ein Ortsteil der Stadt Szczytna (Rückers) im Powiat … Glashütte Waldstein und die Burg Waldstein 1860 an die …
7 KB (793 Wörter) - 10:49, 18. Okt. 2011
· Szczytna
Szczytna (deutsch Rückers) ist eine Stadt in Polen . … Nahe der Burg errichtete er die Glashütte Waldstein, um die eine Siedlung entstand, …
KAUPUNGIN KOTISIVU NETISSÄ LINKKI TÄSSÄ
http://www.szczytna.pl/
Siellä oli 10 suomalaista sairaanhoitajaa.
Åbo Academin dosentti Lars Westerlund on kirjoittanut tästä lyhyesti, mutta hänkään ei ole maininnut, että hoidettavina oli myös suomalaisia sotilaita.
Minulla on alkuperäisiä isäni kirjoittamia kirjeitä ajalta syksy 1042 -kevät 1943 , jolloin hän oli siellä hoidettavana rintamalta saamansa tuberkuloosin takia. Myös hänen veljensä oli samaan aikaan siellä samasta syystä.
Ja kas, äitini oli siellä suomalaisena sairaanhoitajana.
He lähtivät samalla laivalla Hangosta. Matka kesti 4 päivää ja meri oli "kuoppainen"
Isäni oli Suomen armeijan upseeri, kenttätykistön luutnantti .
Minunkin isäni oli Waldsteinissa 22.9,1942 - 25,4,1943 välisenä aikana. Olisi kiva kuulla lisää miten siellä elämä sujui jne...
Lehtileike syksyltä 1942, ilmeisesti Uudesta Suomesta:
”SUOMALAISIA SOTATUBERKULOOTTISIA hoidettavana Waldsteinin linnassa Ala-Schlesiassa
Joukko suomalaisia sotatuberkuloottisia on Saksan päämajan toimesta hoidettavana Ala-Schlesiassa lähellä Glatzin kaupunkia. Hoitopaikaksi on valittu vanha saksalainen linna, Burg Waldstein, joka sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä ja muistuttaa suuresti keskiaikaista ritarilinnaa. Valtavat, yli metrin paksuiset muurit hipovat äkkijyrkkiä vuorenrinteitä ja tornit kohoavat kaunismuotoisina taivasta kohti. Linnaan kuuluu mm. kaunis goottilaistyylinen kirkko. Aikoinaan oli Burg Waldstein lähetysyhdistyksen hallussa ja toimi siellä mm. lähetyskoulu. Myöhemmin linnassa oli keuhkotautipotilaita varten reservisotasairaala, kunnes se nyt luovutettiin suomalaisten käyttöön. Sairaalan ylilääkärinä toimii esikuntaylilääkäri, tri Engell.”
[”Ilmavalokuva Burg Waldsteinista ympäristöineen”]
Isäni, nuori suomalainen alikersantti, oli parantolassa hoidettavana 12.10.1942 - 14.7. 1943. Suomalaisia hoidettavia oli ilmeisesti ainakin useita kymmeniä. Isäni matkusti ryhmässä, jossa oli yksi upseeri, neljä aliupseeria ja 19 sotamiestä. Matka Saksaan tapahtui laivalla, s/s Urundi (?), ja se kesti useita päiviä. Määräsatama oli silloinen Stettin. Isäni palasi ryhmässä, joka matkusti rautateitse Rückersistä Tallinnaan ja sieltä laivalla Hankoon.
Mitään SS-miehiä ei joukossa suinkaan ollut, vain Suomen armeijan keuhkosairaita sotilaita eri parantoloista Suomessa.
I am sorry but I do not speak finnish, so I must write in english. I translated this topic via google and as far as I understood it covers the same issue I investigate in Poland.
I am a polish historian and journalist. I do research in issue of finnish soldiers who died in Burg Waldstein hospital near Szczytna (germ: Ruckers) in 1942 and 1943. I have been there on local cementary yesterday, and I found memorial with ten finnish names of people who were buried there during WW II. The memorial had been established by Finnish Veteran Society and local authorities in 1993, and replaced 10 old graves with wooden crosses. I am trying to determine the reason why so many Finnish died so far away from home. There is no any sources on history of Reservelazarett Burg Waldstein but I will try to reconstruct the history of this episode, and collect all available informations. According to my knowledge the memorial in Szczytna is an only and only place in Poland where finnish soldiers had been buried during WW II.
Suomalaisten sotatuberkuloottisten hoitoa Bad Waldsteinissa on käsitelty ainakin kirjassa Raimo Seppälä: Veljeä ei jätetä (Sotainvalidien Veljesliiton historia 1940-1990), ss 97-99. Hoidettavana oli 1942-1943 enimmillään 220 suomalaista sotilasta, joiden mukana oli 10 sairaanhoitajaa.
Vuonna 1993 nykyisen Szczytnan katolisella hautausmaalla paljastettiin sotainvalidiveljien aikaan saama muistomerkki, jossa on kymmenen Bad Waldsteinissa menehtyneen sotilaan nimet. Tästä on kerrottu Sotainvalidi-lehdessä nro 6/1993.
Isoisäni on ollut myös virkistyslomalla Saksassa 3.6.1942 - 2.10.1942. Kyseisellä matkalla on ollut mukana Führerin kutsumana 140 suomalaista haavoittunutta upseeria ja sotilasta, jotka eivät olleet SS-vapaaehtoisia. Heidät kuljetettiin Turusta Danzigin satamaan S/S Gneisenau -aluksella, josta matka jatkui bussilla eri toipilaskoteihin ympäri Saksan mm. Sauerlandin Winterberg, Sellin, Rügen ja Bayrischell.
Löysin isoisäni muistoja tältä matkalta. Artikkeleita Saksalaisista päivälehdistä, matkalippuja, esitteitä, valokuvia, kirjoja ym. Kaikille osanottajille on lähetetty jälkikäteen kirjanen muistoksi tästä matkasta. Kirjan nimi on "Suomis Söhnen sahen das Reich", jossa hyvin tarkkaan kuvataan matkan kulkua ja keitä he ovat tavanneet. Ovat vierailleet mm. Hitler-Jugend koulutusleirillä Sceibenbergissä, jossa ilmeisesti myös itse Hitler olisi vierailijoita lyhyesti tervehtinyt.
Suomalaiset aseveljet ovat saaneet osakseen ylenpalttista huolenpitoa ja heille on järjestetty illallisia, ohjelmaa, pidetty kiitospuheita, jaettu lahjoja ym.
Isoisänikin kirjoitti sieltä kirjeessään "kyllähän täällä nyt mieluummin on kuin rintamalla", jonne hän sitten toipumisloman jälkeen kuitenkin palasi.
Minulla on myössotainvalidi-isäni jäämistössä tietoa virkistyslomasta Stettin´issä 1942. Paljon on kerättynä postikorttikuvia ja hajanaisia muistiinpanoja. Tuo kirja olisi mielenkiintoista nähdä!
Tietojeni/käsitykseni mukaan kutsujana on ollut Himmler.
Nyt on löytynyt myös sieltä postitettuja alkuperäisiä kirjeitä , joita isäni on kirjoittanut ja lähettänyt äidilleen Helsinkiin . myös kirjekuoret ovat tallella ja niissä on Saksan leimakin
Kirjeissä kerrotaan olosuhteista , hoitajista , nunnista ja aterioista . Erikoista oli , ettei upseereille hoitopaikassa ei kuulunut puhtaita alusvaatteita , vaan ne oli ostettava itse. Sensijaan aliupseerit saivat hoitopaikassa kyllä puhtaat alusvaatteet maksutta.
Kummisetäni oli myös toipumis- ja virkistymismatkalla Saksassa 3.6.1942 - 2.10.1942. Hän haavoittui päähän 21.8.1942 Petsamo/Murmansk taisteluissa. 19-vuotias nuori mies kirjoitti päiväkirjaa siitä asti, kun astui vapaaehtoisena palvelukseen (21.7.1941 ja palasi kotiin Saksan matkalta kotiin lokakuussa 1942.
Minulla on tarkoitus julkaista kirja tästä mielenkiintoisesta matkasta. Auttaisi kovin, jos saisin luettavakseni tässå ketjussa mainitun kirjan "Suomis söhnen sehen das Reich". Olen kiinnostunut tarjotuista aterioista ym. muusta asiaa liittyvistä tiedoista. Minulle voi lähettää viestiä vaikkapa Facebookin Messengerin ja WhatsUpin kautta. Kiitos etukäteen.
Edellisessä viestissä on kirjoitusvirhe. Kummisedän haavoittumispäivä oli 21.8.41.
Onpa mielenkiintoinen kirja tulossa. Laitoin nimesi ylös ja seuraan tilannetta.
Kiitos Milja.
Kommentoi vastausta