Kun maatilasta lohkotaan osa ja myydään, on siitä asiakirjat maamittaustoimistossa. Mutta kun tila myydään esim perillisille, eikä tilan koko muutu, ei…

Kysymykseenne siitä, mihin arkistoon kopiot kauppakirjoista laitetaan vastaan, että kauppakirjat eivät välttämättä löydy muilta kuin myyjältä, ostajalta sekä julkiselta kaupanvahvistajalta.

'Julkinen kaupanvahvistaja on kiinteistökaupan todistusviranomainen. Julkiset kaupanvahvistajat ovat virkamiehiä tai käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia. Virkansa puolesta kaupanvahvistajia ovat mm. maistraatissa toimiva julkinen notaari ja henkikirjoittaja. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa toimii käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia, jotka ovat esim. pankinjohtajia.' (Linnainmaa, Leena: Lakiopas oman kodin hankkijalle. Helsinki 2002, s. 66)

Kauppakirjoja - varsinkin vanhempia - voi yrittää kysyä myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan lisäksi myös käräjäoikeudelta.

Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto on antanut seuraavan seikkaperäisen selvityksen vanhojen kauppakirjojen etsimistä varten, kysymyksestähän ei ilmennyt, kuinka vanhoista kauppakirjoista lienee kysymys:

"Maakunta-arkisto pitää lainhuudatuskortistoa vuosilta 1744-1931. Eli jos tila
on lainhuudatettu kyseisellä ajanjaksolla, on samassa yhteydessä yleensä
arkistoitu myös kauppakirja. Jotta kortistosta löytäisi oikean kaupan, pitäisi
maakunta-arkiston mukaan tietää tilan nimi, pitäjä/kunta ja mielellään myös
kylä.

Vuodesta 1932 lähtien lainhuutokortiston hakemistoa on ylläpidetty
käräjäoikeuksissa. Lainhuudatusasiakirjat on sittemmin saatettu siirtää
käräjäoikeudesta maakunta-arkistoon, mutta koska maakunta-arkistosta puuttuu
hakemisto, on selvitystyö aloitettava käräjäoikeudesta, josta toivottavasti
löytyvät lainhuudatuspäivämäärät ja asianumerot jne.

Kauppakirja saattaisi löytyä kaupan osapuolten lisäksi myös julkiselta
kaupanvahvistajalta, jonka on säilytettävä itsellään yksi alkuperäinen
luovutuskirja. Jos kaupanvahvistaja ei ole enää elossa tai ellei tilaa ole
lainkaan lainhuudatettu, kääntyisin maakunta-arkiston puoleen, koska
toimintansa lopettaneiden kaupanvahvistajien arkistot ovat yleensä siirtyneet
sinne.

Hyvällä tuurilla saattaisi kauppakirja löytyä myös maanmittaustoimistosta tai
kunnasta: Vahvistamastaan kaupasta on kaupanvahvistajan tehtävä kolmiosainen
kiinteistönluovutusilmoitus, josta yhden osan kaupanvahvistaja pitää itse,
yhden toimittaa maanmittaustoimistoon kiinteistöjen kauppahintarekisterin
ylläpitämistä varten ja yhden lähettää siihen kuntaan, jossa kiinteistö
sijaitsee. Jos kyseessä on koko kiinteistön kauppa, ei kauppakirjan kopiota
tarvitse välttämättä liittää kaupanvahvistajan ilmoitukseen, mutta jotkut
kaupanvahvistajat sen kuitenkin tekevät (etenkin jos kaupan osapuolia on monta,
tuntuu työläältä jäljentää kaikkien henkilötunnuksia yms. ilmoitukseen).
Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta löytyy kaupanvahvistajan
luovutusilmoituksia tällä hetkellä vuodesta 1996 alkaen, kaupanvahvistajan nimi
saattaa löytyä rekisteristä jo 1991 alkaen. Kuntien arkistointikäytännöstä
minulla ei ole tarkempaa tietoa.

Joissakin tapauksissa viimeiseksi oljenkorreksi on osoittautunut verottaja, eli
sieltäkin kannattaa kysyä.

Riippuu siis tapauksesta, minne vanhoja kauppakirjoja kaipaava kannattaisi
ohjata. Ehkä maakunta-arkisto olisi kuitenkin hyvä paikka aloittaa tutkimukset,
koska sieltä kyllä sitten opastetaan taas eteenpäin ellei heillä tärppää."