Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?…

Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä kirjallisuudella. Kirjastonjohtaja Nikolski kuitenkin pyrki säilyttämään kaikki löydetyt kirjat kielestä riippumatta. Jatkosodan aikana Viipuriin palanneet suomalaiset löysivät kirjastosta määräyksen, jossa sanottiin, että kaikki suomalaisilta jääneet kirjat oli varastoitava Pyöreään torniin. Sieltä ne löydettiinkin suhteellisen hyvässä kunnossa. Viipurin palattua suomalaisten hallintaan viipurilaisten kirjaröykkiöt siirrettiin lajittelun jälkeen melko hyvin säilyneeseen kirjastotaloon, jossa niiden selvittelyä hoiti lehtori Toivo Valtavuo apulaisineen.
Elokuun alussa 1942 palasivat toimiinsa entinen kirjastonhoitaja Johan Vasenius ja pari entistä kirjastoapulaista. Syyskuussa Viipurissa päästiin aloittamaan lainaustoiminta n. 20 000 kirjan kokoelmalla. Nämäkin kirjat ja sodan aikana kokoelmaan hankitut täydennykset jäivät Viipuriin.
Johan Vasenius poistui kaupungista viime tingassa kesäkuussa 1944 ja menehtyi Simolan risteysaseman ankarassa pommituksessa. Myös kirjastotalo kärsi vaurioita. Sodan jälkeen se oli pitkään käyttämättä, ja rakennuksen kannalta pahimmat tuhot aiheutuivatkin siitä, että se seisoi pitkään autiona. Heitteille jääneestä kirjastosta vietiin kaikki, mikä suinkin oli irti saatavissa. Rakennuksen korjaustyöt aloitettiin vasta vuonna 1958 ja kirjasto avasi ovensa asiakkaille 12.3.1961.

Lähteet:
Sven Hirn, Karjalan kaupunginkirjastot Viipuria myöten. Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia. BTJ Kustannus, 2009
Viljo Nissilä, Kaupunginkirjasto. Teoksessa Viipurin kaupungin historia. 5 osa, Vuodet 1917-1944. Torkkelin säätiö, 1978
Juri Shikalov & Tapio Hämynen, Viipurin kadotetut vuodet 1940-1990. Tammi, 2013