Onko totta että virrestä "Soi kunniaksi luojan" voi olla erilaisia versioita kun yksi osa kuuluu ainakin näin ...sen rakkautta pohjaa ken koskaan pystys tutkimaan. Olen myös kuullut tuota osaa laulettavan sen rakkauden pohjaa. Kerro tähän miten koko laulun säkeistöt menevät onko niistä useampia eri versioita
Vastaus
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Kommentit
Olipa köyhä vastaus.
Mahtoiko vastaaja tarkistaa virsikirjojen eri versiot?
Kun on puhe virsien sanoista, ei puhuta nuottikirjoista vaan virsikirjoista. Osa niistä on ns. koraalikirjoja, joissa on sanojen lisäksi nuotit.
Kyseistä virrestä on useita sanoja, vaikka ensimmäisiä ei ehkä tarkkaan ottaen voi kutsua virsiksi. Ensimmäinen julkaistu lienee vuodelta 1920, taatusti eri sanat kuin yllä, joka lienee se nykyinen muoto.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/e2b…
Tuossa ne vanhat sanat. Muitakin on olemassa.
Olen itse oppinut sanat siten, että "sen rakkauden pohjaa ken pystyis tuota tutkimaan" - liekö sitten virsikirjan 1938 versio vai äitini väärin muistama hänen lapsuutensa virsikirjasta.
Ehdotan, että arvoisa vastaaja etsii 1938 virsikirjan ja tarkistaa siitä ja kertoo kysyjälle. Minulla ei valitettavasti enää sellaista ole.
"Etsijä" on oikeassa, ja kirjastonhoitajan vastaus hämmästyttää. Ainakin vielä vuonna 2011 löysi kysy.fi-kirjastopalvelun vastaaja hyllystä ev.lut. kirkon virsikirjan, joka oli käytössä 1930-luvun lopulta syksyyn 1987 asti. Nyt puheena oleva virsi sisältyi siihenkin. Sanamuotoja muutettiin hieman 1980-luvun uudistuksessa, mutta "Soi kunniaksi Luojan" alkusäe ja kysytty kohta säilyivät entisellään. Runo "Soi kiitokseksi Luojan" ei ole lähtöisin kirkollisista yhteyksistä, ja se on hieman eri muodoissa myös epävirallisemmissa hengellisten laulujen kokoelmissa. Nykyistä virsikirjaa esittelevällä kirkon sivustolla kerrotaan virren syntyhistoriasta ja taustoista. http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/
Kommentoi vastausta