Minua ihmetyttää kirjastojen tekijänoikeus. Kun kirjastoilla on laillinen oikeus ottaa kirjoja kirjastoon niin eikö tämä vähennä kirjojen myyntiä? Itse en tunne yhtäkään ihmistä joka ostaisi kirjoja, mutta suurin osa heistä lukee todella aktiivisesti.
Joten mitä kirjailijat ja kustantajat hyötyvät siitä että kirjasto ottaa ilman heitä lupaa kirjojaan lainattavaksi? Miten he saavat elantonsa jos kaikki saavat ilmaiseksi kirjansa luettavaksi?
Suurin osa ihmisistä lukee vain kerran kirjan. Niin miksi kukaan ostaa kirjaa jos sen voi ilmaiseksi lainata? Se tuntuu jotenkin täysin epäloogiselta, kun samaan aikaan puhutaan piratismista. Koska tuloshan on aivan sama. Tuottajat eivät saa mitään.
Miten kirjojen tuottajat voivat elää jos heidän tuotteistaan ei tarvitse maksaa? Sillä niiden kirjojen tuloillahan kirjailijat elävät.
Vastaus
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns. kirjastoapurahajärjestelmänä, joka luotiin aikanaan erityisesti kaunokirjallisuuden kirjoittajien tueksi. Tätä rahaa täytyy itse hakea ja sitä myönnetään harkinnanvaraisesti. Monille vähälevikkisisille kirjailijoille kirjastoapurahat ovat merkittävä tulonlähde.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen mukaan Sanasto ry suorittaa tilityksiä tekijöille todellisten lainausmäärien mukaisesti. Järjestelmän piiriin ovat nyttemmin tulleet myös musiikin tekijät, joiden teoksia myös lainataan paljon kirjastojen kautta.
Myyntitilastojen mukaan ei voi sanoa, etteivät ihmiset ostaisi kirjoja. Suosituimpien kirjojen kohdalla puhutaan jopa yli 100.000 myydyn kappaleen määristä. Monet ihmiset ostavat kirjansa siksi, etteivät halua odottaa kirjaston varausjonossa. Monet ostavat kirjoja myös siksi, että haluavat niitä pysyvästi hyllyynsä. Kirjaston lainaus perustuu tilapäiseen käyttöön, joka esimerkiksi monen tietokirjan kohdalla ei ole kansalaista tyydyttävä ratkaisu.
Suurimpienkin kirjastojen hankinnat yksittäistä kirjastonimekettä kohden ovat melko vähäisiä, koska kirjaston ideana ei ole tyydyttää välitöntä tarvetta vaan toimia pitkällä tähtäimellä. Huomattava osa kirjaston lainoista kohdistuu kirjallisuuteen, jota ei ole enää saatavana kirjakaupoista.
On selvää, että jos asia riippuisi vain kustantajista, kirjastoilla ei olisi oikeutta maksuttomaan lainaukseen. Tämä kysyjän toivoma tilanne vallitsee jo nyt e-kirjamarkkinoilla ja kaikessa muussakin verkkovälityksessä. Perinteisten fyysisten dokumenttien lainaaminen on kuitenkin katsottu kansansivistyksellisesti niin tärkeäksi palveluksi, että laki on kirjoitettu sellaiseksi kuin se nyt on. On myös muistettava, että kirjastot toimivat ilman minkäänlaista korvausta kustantajien tuotannon mainostajina ja PR-työntekijöinä. Kirjastot luetteloivat kustantajien tuotteet siten, että ne löytyvät myöhemminkin. Kustantajat hyötyvät suoraan kirjastojen ostoista (monen kirjallisuuden lajin kuten runojen kohdalla kirjastojen ostot ovat ratkaisevan tärkeitä) ja välillisesti maksuttomasta PR-työstä.
Kirjailijoiden näkökulmasta kirjasto on äärimmäisen tärkeä mainostamisen ja tunnetuksi tekemisen väylä. Kun lainaamisoikeudesta maksetaan korvauksia, tekijät saavat kirjastojen maksuttomasta lainaustoiminnasta sekä taloudellista hyvitystä että vastikkeetonta PR-työtä. Monet tekijät pitävätkin kirjastojen toimintaa erittäin tärkeänä omalle työlleen, eivätkä näe kirjastoja kysyjän lailla kielteisenä ilmiönä. Käytännön havainnot tukevatkin näitten kirjailijoitten tuntemuksia; moni ihmisen "löytää" lisää luettavaa ja kuunneltavaa kirjaston kautta, minkä lisäksi kirjaston tuottama iloinen yllätys johtaa monessa tapauksessa teoksen ostamiseen omaan kokoelmaan.
Heikki Poroila 6.12.2013
Kommentoi vastausta