Kun kaatuneita haudattiin talvi- ja jatkosodan jälkeen, sankarihaudoille pystytettiin valkoisia puuristejä. Mitkä olivat noiden ristien mitat? Määrittelikö joku virallinen taho (esim. kirkko tai valtio) ristien mitat? Miten ristit yksilöitiin: kiinnitettiinkö niihin nimilaatat? Jos kiinnitettiin, millaiset ne olivat?
Vastaus
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo sekä kaatumispaikka olivat olennaista tietoa. Mikäli kaatunut haluttiin haudata erilleen sankarihautausmaasta, esimerkiksi sukuhautaan, pidettiin tärkeänä että nämäkin haudat saivat jonkinlaisen merkinnän siitä, että niissä lepäsi sankarivainaja.
Lisätietoja sankarihautausmaista esimerkiksi Ilona Kemppaisen teoksesta "Isänmaan uhrit" (2006). Vastauksessa käytettiin apuna myös Sankarivainajain muistotoimikunnan julkaisua "Sankarihaudat" (1943).
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kommentoi vastausta