Miksi joissakin kirjoissa erisnimi on lyhennetty alkukirjaimeen? Esimerkiksi H.P. Lovecraftin novellissa The Alchemist päähenkilö esittelee itsensä nimellä "Antoine, the last of the unhappy and accursed Counts de C---". Olen törmännyt tähän käytäntöön monissa muissakin, usein 1900-luvun alussa tai aiemmin julkaistuissa teoksissa. Joissakin teoksissa olen nähnyt myös vuosilukuja esitettävän muodossa: 19xx, liittyvätkö nämä käytännöt toisiinsa?
Vastaus
Erisnimien, tarkkojen vuosilukujen tai tapahtumapaikkojen häivyttäminen tekstistä on erityisesti 1700- ja 1800-luvulla käytetty kaunokirjallinen keino. Esimerkkejä löytyy mm. Edgar Allan Poen, Honoré de Balzacin ja Mark Twainin tuotannosta. Jane Austenin romaaneissa kreivikunnat jätetään usein nimeämättä ja korvataan ilmaisulla "---shire". Mary Shelleyn Frankensteinissa esimerkiksi kirjeen päiväyksen vuosiluku on "17--".
Näiden käytäntöjen takana oli todennäköisesti useampiakin syitä. Henkilönnimiin viittaaminen alkukirjaimella omaksuttiin ajan sanomalehdistä, joissa käytäntö takasi mahdollisuuden julkaista juoruja tai skandaaliuutisia tunnetuista henkilöistä, aristokraateista tai poliitikoista ilman oikeusjutun pelkoa. Tositapahtumiin perustuvan kaunokirjallisen teoksen kohdalla päti sama syy, mutta täysin fiktiivisessä tarinassa siihen ei tietenkään olisi ollut tarvetta. Alkukirjainten käytöstä tulikin tehokeino, jolla keksittyyn tarinaan voitiin tuoda todentuntua luomalla vaikutelma, että henkilöiden yksityisyyttä oli syystä tai toisesta tarpeen suojella. Sama syy saattoi olla myös paikannimen piilottamisen takana, ikään kuin paikka jätettäisiin kertomatta henkilöiden tunnistamisen välttämiseksi.
Tarkkojen tapahtumapaikkojen tai -aikojen hämärtämisen tarkoitus voi olla myös fiktiivisen teoksen irrottaminen reaalimaailman tapahtumista tai sen tekeminen yleispäteväksi. Tarkka vuosiluku voi sijoittaa tarinan liian tiukasti tiettyyn ajankohtaan ja rajoittaa kerronan vapauksia. Esimerkiksi historiallinen romaani voi nivoutua todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joiden perusteella se on mahdollista myös ajoittaa, olipa tarkka vuosiluku kerrottu tekstissä tai ei. Jos tapahtumat taas ovat täysin fiktiivisiä, mutta sijoittuvat tiettyyn historialliseen kauteen, tarkkojen vuosilukujen mainitseminen saattaisi uhata tarinan uskottavuutta.
Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyvät, yksittäisellä kirjaimella nimetyt pikkukaupugit taas liittyvät sille 1800-luvulla tyypilliseen teemaan, periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
TV Tropes -sivusto: http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/SpellMyNameWithABlank
English Language & Usage Stack Exchange -sivusto: http://english.stackexchange.com/questions/9479/why-in-old-books-are-da…
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!": http://sites.utoronto.ca/tsq/09/lounsbery09.shtml
Kommentoi vastausta