Kuka tai ketkä alunperin loivat karenssijärjestelmän Suomeen eli tämän, jossa työtön saa sanktioita kieltäytyessään työvoimatoimiston toimenpiteestä? Milloin…

Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.

Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus

Aiemmin voimassa ollut työllisyyslaki ja siitä annettu asetuksessa sanotaan, että em. syistä henkilöä ei oteta kortistoon, Työllisyysasetus 602/1969.

Karenssisäädökset muuttuivat uudella Työttömyysturvalailla 602/1984 (HE 38/1984). Tätä uudistusta koskien voi tutkia esim. teosta Kari Vähätalo: Työttömät ja työttömyysturvauudistus. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 74. Hki 1988. Historiaa löytyy myös TEM-analyysistä Työttömyysturvan menettäminen työvoimapoliittisesti moitittavan
menettelyn takia
http://www.tem.fi/files/29779/Tyottomyysturvan_menettaminen_tyovoimapol…

Siitä, mitkä puolueet olivat karenssijärjestelmän puolesta ja ketkä vastaan, voi tutkia työllisyyslakia 946/1971 koskevan HE 94/1971 käsittelypöytäkirjojen puheenvuoroista, viitteet pöytäkirjan sivuihin (ja muihin tämän asian käsittelytietoihin) löytyvät eduskunnan verkkosivuilta https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA… .
Pöytäkirjat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa ja mm. suurimmissa kirjastoissa muualla Suomessa, ks. Valtiopäiväasiakirjaopas s. 48 https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/edusk…