Mieleeni on jäänyt kymmenien vuosien takaa eräs runo, joka alkaa suunnilleen näin:"Sinulle, jonka sydän on autio, minä kirjoitan: Nyt on monien lähdön aika, ei kelmene vain kuu... ja niin edespäin. Etsin sitä kirjastosta, luulin että se on Eeva-Liisa Manneria, mutta enpä vain löytänyt! Mikähän se sitten on?
Vastaus
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
Kommentoi vastausta