Haluaisin löytää koko version (kaikki säkeistöt) alkuperäisestä Jooseppi Riipan tekemästä laulusta Kotimaani ompi Suomi. Entä kuka sen on säveltänyt? (Kaj…

Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:

Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.

Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.

Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.

Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.

Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin
Suomen sulopäivyen (tai: päivän sen).

Kotimaani ompi Suomi
sinne riennän poloinen.
Haudalleni valkotuomi
toki kylvää kukkasen.

Tämä sanoitus on julkaistu myös Simo Westerholmin artikkelissa "Kotimaani ompi Suomi : yhtä ja toista laulun vaiheista" (Kansanmusiikki 2/1983, s. 14-17) ja Simo Westerholmin toimittamassa laulukirjassa Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja. Simo Westerholm kertoo löytäneensä tämän sanoituksen julkaisusta "Life and letters of Joseph Riippa 1868-1896", Finnish American Historical Society of the West, Vol. 9 No 1, April 1974, toim. Walter Mattila. Hän arvelee, että tässä julkaisussa Riipan 5. säkeistössä on kirjoitusvirhe ("sulopäivän"), joten hän on vaihtanut riimityksen takia tilalle sanan "sulopäivyen" Kansanmusiikkilehden artikkeliin ja laulukirjaan vaihtoehdoksi vielä "sulo päivän sen".

Simo Westerholmin artikkelissa on myös muita Yhdysvalloissa ja Suomessa tunnettuja sanoitusversioita tästä laulusta (myös sanoilla "Pohjolass' on kaunis Suomi, Suomi on mun kotimaa. Siellä kasvaa kukkatuomi järven rannalla tuoksuva" alkava) ja myös laulusta Petetyn pojan laulu, joka alkaa "Pohjolass' on kaunis Suomi" ja johon on yhdistetty Kotimaani ompi Suomi -laulun säkeistöjä. Myös laulujen melodiat muistuttavat toisiaan.

Laulun säveltäjä saattaa olla Jooseppi Riippa, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Perimätietona on kerrottu, että Riippa on tehnyt myös laulun sävelmän. Laulun alkuperäiskäsikirjoitusta ei ole tiedossa. Julkaisussa "Life and letters of Joseph Riippa" ei kerrota, mistä lähteistä eri sanoitukset tai sävelmä ovat peräisin. "Sävelmä on mainittuun julkaisuun lainattu Suomesta", kirjoittaa Simo Westerholm (Reisaavaisen laulu Ameriikkaan, s. 93). Tämä on sama sävelmä, joka on vakiintunut nykyiseksi standardiksi. Terttu Kaivola kirjoittaa artikkelissaan, että näyttää todennäköiseltä, että Riippa on tehnyt myös sävelmän. Kansanmusiikkilehden artikkelissaan Westerholm vertailee myös laulun sävelmän eri puolilta Suomea löydettyjä toisintoja. Jotkut laulajat, joilta toisintoja on tallennettu, ovat saaneet laulunsa Amerikasta. "...ilmeisesti siellä [Amerikassa] käytetty sävelmä on ollut hyvin tuntemamme kaltainen. Jos Riippa on tehnyt kyseisen sävelen, se tuntuu nopeasti levinneen Suomeen, koska laulunkerääjät merkitsevät sen kansanlauluna muistiin jo vuosisadan vaihteessa", päättelee Simo Westerholm.

Lähteet:

Kaivola, Terttu: Kotimaani ompi Spanja (Hiidenkivi 2012 : 1, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467)

Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja / toim. Simo Westerholm (Kansanmusiikki-instituutti, 1983, s. 32-33, 93)

Westerholm, Simo: "Kotimaani ompi Suomi" : yhtä ja toista laulun vaiheista (Kansanmusiikki 1983 : 2, s. 14-17)

Lisäksi Reijo Pajamon kirjassa Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne on s. 106 kerrottu lyhyesti Jooseppi Riipan elämänvaiheet Kälviältä siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin.