Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä liikkeellä kaksi eri versiota, jotka poikkeavat viimeisen säkeistön osalta: esimerkiksi WSOY:n 2008 julkaisemissa Hellaakosken kootuissa runoissa runo loppuu säkeistöön
"Tuskas pyyhkii tuuli pois kuin löysän sauhun.
Vetten suola huuhtoo sydänsuonias.
Tuntuu niinkuin mahtuis pieneen rintahas
kuulto meren, voima aallon pauhun."
kun taas Project Gutenbergista (http://www.gutenberg.org) löytyvässä sähkökirjaversiossa runo loppuu
"Saatat kaiken unohtaa kuin unen pahan.
Tunnet levollisen voiman suonissas.
Tuntuu niinkuin oisi pieneen rintahas
meri laaja käynyt laulamahan."
Onko teillä tietoa siitä, onko kumpikin loppu Hellaakosken käsialaa ja jos on, mikä eri versioiden tai muutoksen taustalla on?
Vastaus
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria poikkeusta lukuunottamatta. Yksi niistä on juuri Sinne, missä kesä kuluu nopeasti, joka sai tässä yhteydessä lähes täysin uudelleenmuokatun viimeisen säkeistön.
Vuoden 1947 jälkeen julkaistuissa Hellaakoski-valikoimissa on yleensä käytetty runon muokattua versiota. SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -sarjassa vuonna 1997 julkaistu Hellaakosken alkukauden runokirjat yksiin kansiin kokoava Runot 1916-1928 noudattaa alkuperäiskokoelmien ensipainosten tekstiä.
Kommentoi vastausta