Eikö vastaaja tunne LUHA- sanalle merkitystä sivukatos navetassa, riihessä tms. Voisiko johtua saamen "laavu"- sanasta ( tai ruotsin louvve)? Täälä…

"Suomen sanojen alkuperä" etymologisen sanakirjan mukaan:

LUHA 1 = (Häme, paik. Lounais-Suomen itämurteet; tav. mon. LUHAT)
’kangaspuiden liikkuva osa, johon pirta kiinnitetään, KLUHAT (Satakunta),
KLUVAT(Lounais-Suomi, Uusimaa, Etelä- ja Keski-Suomi)
< nykyruotsi klove, murteissa klåva; ’pihti’ (muinaisruotsi klovi,
muinaisnorja klofi ’haara, haarukka, halkaistu puutikku, pihti’)

LUHA 2 = ’riihen puimahuone’ ks. luuva

LUUVA = (Agr, Länsi-Suomi, ei Pohjois-Suomi), LUVA, LUHA ’riihen puimahuone’
Nykyruotsi loge, murt. lo, love, lugge, muinaisruotsi loofve, muinaisnorja
loe, lo, nykynorja laave; muoto LUHA näyttää lainautuneen muita aiemmin.
Skandinaavinen laina pohjoissaamessa LOAVVA

Álgu-tietokannassa tai sanakirjoissa ei löydy merkitystä sanalle 'loavva'.

Buriid juovllaid - Hyvää Joulua!

-lisäys Rovaniemeltä:

Koska kysyjän lähistöllä on vesistö, voisi sanan merkitystä miettiessä tulla kyseeseen Christfrid Gananderin "Nytt finskt lexicon" -sanakirjassa oleva selitys. Gananderin mukaan luha on "matala niitty, jonka yli vesi käy". Toki tämä sana on yleisemmin tunnettu luhta-muodossa, mutta ehkä teidän tapauksessanne voisi tulla kyseeseen.

Lapponica-tietopalvelun puolesta
Mauri Aittaniemi
kirjastonhoitaja
Lappi-osasto
Lapin maakuntakirjasto