Olen miettinyt sanan leväperäisyys alkuperää. Voisiko se olla saanut alkunsa laivojen hoitamattomista peristä, jolloin levää kerääntyy hidastamaan laivan/veneen kulkua. Silloinhan on kyseessä laivan/veneen huolimaton hoito.
Vastaus
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo(-levittää). Suomen kirjakielessä levä on ensi kertaa mainittu v.1745 Daniel Jusleniuksen sanakirjassa, jossa se on tarkoittanut nuottaan tarttuneita vesikasveja."
Kommentoi vastausta