Monelleko kielelle Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty, ja mitkä ovat ko. kielet?
Vastaus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on käännetty 24 kielelle. Käännöskielet ovat:
Englanti (The Unkown Soldier, 1975)
Espanja (Soldados desconocidos, 1957)
Heprea (Hayyalim almonim, 1984)
Hollanti (De onbekende soldaat, 1960)
Islanti (Óthekkti hermadurinn, 1971)
Italia (Croci in Carelia, 1956)
Kiina (Putong shibing, 1997)
Kreikka (O agnostos stratites ena antipolemikó muthistorema, 1995)
Kroatia (Neznani vojnici, 1959)
Latvia (Nezinamajam kareivim, 1956 ja Nezināmais kareivis, 2010)
Mari (2006 Palydyme saltak, 2006 ja Pälȳdȳmȳ saltak, 2008)
Norja (Ukjent soldat, 1986 )
Portugali (1968 Soldados desconhecidos, 1968 )
Puola (Żołnierz nieznany, 1986 )
Ranska (Soldats inconnu, 1956 )
Ruotsi (Okänd soldat, 1993 )
Saksa (Kreuze in Karelien, 1955 ja Der unbekannte Soldat, 1983 )
Slovakki (Neznámy vojak, 1958)
Sloveeni (Neznani vojak roman, 1987)
Tanska (Den ukendte soldat, 1984)
Tšekki (Neznámý voják, 1965)
Unkari (A ismretlen katona, 1982)
Venäjä (Neizvestnyj soldat, 1991)
Viro (Tundmatu sõdur, 1996)
Lähteet:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
Kommentit
Vironkurssilla Helsingissä luettiin Tuntemattoman vironnosta vuonna 1991. Onkohan tuo 1996 käännös uusintapainos?
Tuntemattoman ruotsinnoksen sai Ruotsiin muuttaneen tätini mies lahjaksi enoltani vuosikymmeniä sitten. 1993 on uusintapainos? Eno kuoli 1970-luvun alkupuolella.
Kirjaston vastauksen vuosiluvuista poiketen Tuntematon ilmestyi mm. tanskaksi ja norjaksi jo 1950-luvulla (norjaksi "välikielen kautta", varmaankin vuotta aikaisemmin valmistuneesta, kehutusta ruotsinnoksesta).
Lähteet: SKS:n käännöstietokanta, finna.fi, norjankielinen Wikipedia
Vironkielinen varhaisempi versio on painettu Torontossa 1957. Versio 1996 on painettu puolestaan Tallinnassa.
Ruotsinkielinen versio on myös olemassa/ollut olemassa vuodelta 1957, Bonniersilta Tukholmassa.
Englanniksi on kaksi eri käännöstä, ensimmäinen julkaistu anonyyminä ja jälkimmäisen kääntäjää (amerikantajaa?) oikein haastateltiin
Anonyymi englanniksi: Ulkomainen kustantaja muutti (suomalaisen?) kääntäjän tekstiä niin paljon, että tämä kielsi nimensä mainitsemisen julkaistussa kirjassa. - Opiskeluaikanani katkelmia siitä käytettiin englannin käännösluennoilla esimerkkeinä huonosta kääntämisestä.
Kääntäjä, joka kielsi nimensä käyttämisen, oli englantilaistaustainen suomalainen Alex Matson, joka tunsi Väinö Linnan samoista kirjallisista piireistä Pirkanmaalta. Käännös ilmestyi alun perin jo vuonna 1957, ei 1975, kuten vastauksessa yllä väitetään.
Tapani Kilpeläinen on käsitellyt tuota epäonnista englanninnosta ja sen huonoutta yksityiskohtaisesti artikkelissaan "Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta", teoksessa Antti Arnkil ja Olli Sinivaara (toim.), Kirjoituksia Väinö Linnasta (2006). Asiaa sivutaan lyhyesti myös Yrjö Varpion tuoreessa teoksessa Elää, kokea, ymmärtää: Alex Matsonin elämä (2023).
Kiitos kirjallisuusvinkeistä, Tommi. Nuo teokset eivät olleet ilmestyneet vielä opiskeluaikanani.
Kommentoi vastausta