Edelfeltin teoksen Kuningatar Blanca tulisi perustua Topeliuksen satuun nimeltä yhdelsän kultarahaa. En kuitenkaan tällaista satua ole onnistunut löytämään. Onko sitä edes olemassa vai onko kyseessä satu Blankan ratsastaja?
Vastaus
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."
Yhdeksän kultarahaa -nimistä kertomusta Topeliukselta ei löydy. Lukemisia lapsille -sarjan viidennessä osassa, johon Blankan ratsastaja sisältyy, on kyllä tarina Yhdeksän kultataulua : kertomus Suomen keskiaikaisesta sodasta; kolmanteen osaan sisältyy Hopearahan kertomus, mutta näistä kumpikaan ei liity millään tavalla kuningatar Blankaan tai prinssi Hookaniin.
Kommentoi vastausta