Mistä tulevat ja mitä merkitsevät sukunimet Rauvala, Sihvo ja Temonen?

1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat ovat Valkjärveltä, Kaukolasta ja Lemiltä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvulta Käkisalmesta.
3.) Temonen-sukunimi on kehittynyt karjalaisesta ristimänimestä Temo(i) < ven. Dometij, Dementij, kreikassa Dometios. Eniten on Temosista vanhoja tietoja Etelä-Karjalasta. Siirtolaisina on Temosia tullut viime sotien jälkeen Valkjärveltä Jämsän seudulle. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000.