Eteen tuli sana NOKISUUTARI. Mitä murretta se on, entä nokisutari?
Vastaus
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Kommentit
Voisiko taustana olla "suti"-sanan sijaan tai ohella myös ruotsin "sotare"?
Tottahan toki.
Ruotsin sot = noki
sota = nuohota eli poistaa noki savukanavasta
sotare = nuohooja
Ruotsin sanojen o ääntyy näissä kuten suomen u, pitkänä uu.
Suomen murteissa tai slangissa nuohooja voi olla ruotsista lainatulla sanalla sutari, suttari tai suutari.
Vastaavalla tavalla esi-isämme ovat kotouttaneet suomeen runsaasti ruotsista lainaamiaan sanoja.
Vastauksen asiasanoissa "pitäjät", "siirtolaiset" ja "sodat". MITÄ IHMETTÄ?
Nyt minua alkoi hämmentää miten sutari on muuttunut nokikolariksi. Ruotsin verbi kola tarkoittaa miilunpolttoa (puun hiilestämistä), ja toki myöskin "kolare" saa nokea naamalleen, mutta miilunpoltto on aika kaukana nuohouksesta. Jännä juttu.
Miiluja oli Suomessa poltettu satoja vuosia ennen kuin nuohoojat tulivat kuvaan mukaan, joten kolari oli tuttu sana sukupolvien takaa. Suutari taas oli varattu, joten kolari päätyi uusiokäyttöön.
Kommentoi vastausta