Mistä vuosikymmenestä kertoo Hannu Salaman teos "Se tavallinen tarina"?

Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."

"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."

"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."

Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon romaanissa viitataan lähimenneisyyteen - Eelin "varhaisvuosiin" - kuuluvana (Eeli muistaa kuulleensa uutisen onnettomuudesta), on Kuru-laivan haaksirikko (7.9.1929):

"Eeli nojasi hopeanväriseen kaiteeseen ja katseli kallioon kaiverrettuja vesiviivoja, kun laiva peruutti ensimmäisestä laiturista. Näsijärven vedenpinnan korkeus on 97,5 m merenpinnan yläpuolella, luki Mustanlahden limonadikopin seinässä. Aikaisemmin Eeli ei ollut käsittänyt mitä lauseella tarkoitettiin. Mutta kun Tammen Reska oli juossut silmät ympyriäisinä keittiöön ja huutanut ääni melkein katketen 'Kuru on hukkunut, Kuru on hukkunut Siilinkarin luona', ja Isäjussi leikannut leipää ja sanonut 'kas perkele, no sentään sinä vielä puuskutat', Eeli oli käsittänyt: Kuru olisi nyt merenpinnan tasalla jos Siilinkarin kohdalla olisi vettä yhdeksänkymmentä seitsemän ja puoli metriä."