Milloin (siis tarkkaan ottaen: minä buonna ja päivänä) Helsingissä on otettu käyttöön aivan ensimmäinen kirjastokortti? Minkä näköinen se on ollut?

Kysytty

Milloin (siis tarkkaan ottaen: minä buonna ja päivänä) Helsingissä on otettu käyttöön aivan ensimmäinen kirjastokortti? Minkä näköinen se on ollut?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.

Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:

"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta pääosaltaan tapahtumat voidaan kiistattomasti kirjata. Aloite syntyi ja rahankeräyshanke toteutui Helsingin Rouvasväenyhdistyksen piirissä syksyllä 1859. --- Kansankirjastoa pidettiin avoinna tunnin verran keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 16.00-17.00. Jo ensimmäisenä päivänä 7.10.1860 ilmoittautui 40 lainaajaa ja seuraavilla kerroilla lainojen määrä nousi toiselle sadalle. --- Lainauskirjanpidosta huolehtiminen oli työlästä eikä kirjastonhoitaja voinut siitä yksin millään selviytyä. --- Rekisteröinnin yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa --- "

Lukuseurojen kirjastoja on käsitelty kirjoissa Kirjojen kaipuu - kirjakulttuuria 1800-luvun Suomessa (käsittelee pääasiallisesti Turun kirjastoja) ja Ilkka Mäkisen Suomen yleisten kirjastojen historia. Lukuseurojen jäsenistä oli lista ja seuran jäsenet maksoivat osakkuudesta. Lainausjärjestelmät todennäköisesti vaihtelivat. Kirjat saattoivat kiertää tietyssä järjestyksessä seuran jäsenillä. Myös ulkopuolisille saatettiin lainata kirjoja. Tällöin lainaaja usein joutui jättämään pantiksi jotain, jonka arvo vastasi kurjan arvoa. Esimerkiksi Raahessa toiminut yksityisen lainakirjaston lainaaja kirjoitti tilauslomakkeen nimellään. (s. 27, Anniina Jounilan opinnäytetyö raahelaisista lukuseurojen kirjastoista, https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518194).

Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen apteekki: Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta) löytyy tieto, että vuonna 1891 Tampereella "jokaiselle lainaajalle annettiin järjestysnumerolla varustettu lainaajakortti. (s. 36).

Voisi olettaa, että Helsingissäkin on ollut ehkä samoihin aikoihin vastaava järjestelmä, mutta valitettavasti tietoa kortin käyttöönotosta tai ulkonäöstä ei löytynyt.

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kansalliskirjasto voi hyvinkin olla perustettu 1600-luvulla, mutta tuskin se toimi silloin Helsingissä jota kysymys koski.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.