Arvoisa Kirjastonhoitaja,
Nousiainen - nimen etymylogia on
epäilemättä se, että kun noustaan kirkon takana olevasta
syvästä purorotkosta kirkon tasanteelle (entinen uhraus- ja
markkinapaikka), ovat ihmiset nousua kavutessaan huokaisseet "On tämä yksi nousiainen!", josta nimi.
Vastaus
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa toisenlaista nousemiseen liittyvää selitystä. Sen mukaan Nousiaisten kirkonpaikan nimi on voinut olla Nousija(n)mäki, "mäki jolle oli noustava."; Albert Edelfeltin piirroksessa näkyy, että kirkko on vielä 1800-luvun lopulla sijainnut vaikeasti lähestyttävällä kallioisella mäellä, jonne vievät portaat (Oja 1977:309). Ajatusta tukee vuodelta 1928
peräisin oleva arkistotieto, jonka mukaan mäen nimi on Nousumäki, sekä se, että kirkonpaikan nimestä on usein tullut pitäjännimi. On myös esitetty että nimeen sisältyisi A.V.Forsmanin muinaissuomalaisena henkilönimenä mainitsema Nousia. Nousiainen-nimessä on sama inen-suffiksi kuin esimerkiksi Askainen ja Mietoinen."
Kommentit
Etymologia tarjoaa aina pohjaa spekulaatioille. Jokunen vuosi sitten luin jostain, että koska alueella on huomattavan voimakas maannousema – väitettiin että peräti Suomen suurin – olisi alue nimetty tämän ilmiön mukaan. Erottuuhan kohoaminen jo parin sukupolven aikana.
Kommentoi vastausta