Miksi Tuo ja vie -hyllyyn ei saa tuoda aatteellista tai uskonnollista kirjallisuutta? Löytyyhän sellaista lainattavistakin kirjoista. Eivätkö kirjaston "tädit" ja "sedät" luota kirjaston käyttäjien kykyyn valita itselleen sopivaa kirjallisuutta? Miksi ei oteta huomioon niitä, jotka haluavat lukea laaja-alaisesti kaikenlaisista aiheista?
Vastaus
Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteet määrittelevät itsenäisesti kierrätyshyllyjensä ja -kärryjensä toimintatavat, mutta useimmilla lienee käytössä Metsostakin löytyvä rajaus, jossa kierrätyshyllyyn ei toivota tietosanakirjoja, mainosjulkaisuja, huonokuntoista, rikkinäistä tai hajuhaittaista aineistoa, kirjaston poistokirjoja tai aatteellista tai julistuksellista uskonnollista materiaalia. "Materiaali" viittaa tässä etupäässä muuhun aineistoon kuin kirjallisuuteen eli erilaisiin lentolehtisiin ja esitteisiin. Kierrätyspisteitä ei siis saa käyttää aatteellisen mainosmateriaalin levityskanavana.
Kierrätyspisteet ovat asiakkaille tärkeitä ja niiden tarkoitus on toimia asiakkaiden omien kirjojen vaihtopaikkana. Kirjastojen henkilökunta joutuu kuitenkin jatkuvasti siivoamaan niistä pois rikkinäistä, likaista ja pahimmillaan homeista aineistoa sekä mainoslehtisiä ja muita kuin painotuotteita. Ohjeistuksen tarkoitus on sekä vähentää tätä työtä että pitää piste käyttäjille miellyttävänä. Henkilökunta ei valikoi kierrätettäviä kirjoja sisällön mukaan, eli lainattavaan kokoelmaankin kuuluvat uskonnolliset kirjat ovat sinänsä samanarvoisia muun kirjallisuuden kanssa. Poikkeuksen voisi muodostaa sellainen aineisto, jota kokoelmaankaan ei hankita - kuten ihmisoikeuksia loukkaava tai väkivaltaa korostava kirjallisuus - mikäli tällaista huomattaisiin hyllyyn ilmestyvän.
Kommentoi vastausta