Nimitettiinkö Mannerheim presidentiksi voimassaolevien lakien mukaan? Ohitettiinko vaalilaki?

Hei, 

Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. 

Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: 

”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään, poikkeamalla siitä mitä Suomen hallitusmuodossa ja muissa laeissa on säädetty tasavallan presidentin valitsemisesta, hänen jälkeensä uusi presidentti ilman vaalia välittömästi tässä laissa.”

Kyse oli siis poikkeuslaista. Tämä ei ollut suinkaan harvinaista, sillä vuoden 1919 hallitusmuodon aikana (1919–2000) hyväksyttiin yli 800 poikkeuslakia.

Suomessa perustuslakivaliokunta tarkastaa lakien perustuslainmukaisuuden. Tämän esityksen kohdalla perustuslakivaliokunta yksimielisesti hyväksyi hallituksen esityksen. 

Mannerheimin valinta oli siis mahdollinen, koska Suomessa oli sotatila ja silloisen oikeusjärjestyksen mukaan oli hyvin mahdollista tehdä perustuslain säädöksistä poikkeavia lakeja.