Vuonna 1935 syntynyt henkilö kävi Luvian kunnan Korvenkylän kansakoulun ja lisäksi ns. jatkoluokan. Kauanko kansakoulu kesti ja minkä ikäinen henkilö oli jatkoluokkaa käydessään ja minä vuonna se tapahtui?
Vastaus
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)
Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950.
Lisätietoa kansakoulusta:
Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kansakoulut
Tilastokeskuksen artikkeli (päivitetty 27.9.2010): https://stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_005.html?s=2
Museoviraston Koulurakennus.fin artikkeli (sivu arkistoitu 18.9.2020): http://www.koulurakennus.fi/1950-luvun-koulu/lakeja-ja-tilastoja
Kommentit
Jatkokoulu eli kansalaiskoulu toteutuivat eri alueilla eri tahtiin. Aihetta on avattu tässä palvelussa muutamaan otteeseen. Vuoden 1921 lain siirtymäaika oli pitkä.
Lyhennettyä kansakoulua on käsittääkseni käyty vielä 60-luvullakin jossain paikoissa. Millä tavalla kansakoulua "lyhennettiin"?
Kansakoululaki 247/1957
2 §: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalaiskoulu voi - - olla yksivuotinen, jolloin varsinainen kansakoulu on seitsenvuotinen.
94 §: Maalaiskuntaa älköön velvoitettako perustamaan - - kansalaiskoulua ennen 1.8.1970.
Itse kansa- ja kansalaiskoulua käyneenä voin sanoa, että kansakoulu oli 6-luokkaa (1-6) ja kansalaiskoulu kolmivuotinen (luokat 7-9)
Minä vuosina? Laki on muuttunut moneen kertaan.
Kommentoi vastausta