Mistä teoksesta on seuraava lainaus: "Revontulineen, linnunratoineen, pohjantähtineen, otavineen, kuinka paljon ylevämpi, komeampi, loistavampi olikaan tuo taivas tämän köyhän maan öisiä rantoja, jotka pimeydestä häämöittivät matalina kaistaleina, ja läheltäkin katsoen olivat vain vaivaista rantapajukkoa, leppärisukkoa, rantakivien lokeroissa kasvavaa! Semmoiset loppumattomat rantaseudut olisivat tavallisissa oloissa vieneet mielen masennuksiin, mutta nyt Aleksander vain niistäkin iloitsi."
Löysin tekstin etsiessäni määritelmää sanalle `ylevä`
Suomisanakirja.fi
mutta siellä ei mainittu lähdettä sanaa selittävälle esimerkille.
Vastaus
Lainaus on Arvid Järnefeltin teoksesta Vanhempieni romaani, 1. osa (1928).
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana alla olevista linkeistä.
Järnefeltin Vanhempieni romaani kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin useampanakin painoksena, mutta kaikki näyttävät tällä hetkellä kesäkuussa 2024 olevan lainassa ja teoksista on varausjonojakin.
Kommentoi vastausta