Voitteko kertoa minulle sukunimestä himanen, Ristiina alueen sukujuuria.

Isoäitini sisko (1898-1985) oli naimisissa Himanen sukunimisen miehen kanssa Ristiinassa. Omisti aikoinaan jotain järvenranta-alueita, jotka möi tonteiksi. Alueella oli joku Himanen tai Himasjärvi tms. vesistö-alue. Luulen, että sukunimi Himanen liittyi jotenkin tuohon vesialueeseen.

Pöytyällä varsinais Suomessa on Himainen kylä alkujaan Himais.
Pitäisi löytyä sieltä vieläkin.
Ristiinassa Himalansaari ja Himala jossa aikoinaan sijaitsi Himanen Gård eli Himanen kartano vanhoista kartoista se löytyi 1743 kun raja vedettiin Ruotsin ja Venäjän välillä uusiksi Ristiinan eteläpuolelta. Siihen aikaan muut tiedot ei löydy suoraan Savosta vaan Kymen kartanon läänistä johon etelä savo kuului.
Sukuja Himanen Ristiinassa on yksi vanhimpia sukunimenä ollut ja Mikkelin alueella ja sukunimiä käytettiin yleisesti Suomessa.
Lisäksi Karjalan kannaksella oli myöskin Himala jonka luultavasti perustivat Himanen suvun siirryttyä 1600-1700 välillä uusille alueille itään päin. 1500-1600 luvulta löytyy ruotsista metsäsuomalaisten jälkeläisiä jotka muuttivat sinne Kustaa Vaasan aikaan sekä Norjan puolelta löytyy Himainen sukua myöskin.
Himanka alue on luultavasti saanut nimensä myös Himanen suvulta ja siellä suunnalla asustelee edelleenkin Himanen sukua joilla osalla suoraan sukujuuret Ristiina-Mikkeli-Juva suunnalle kuten kaikilla muillakin muualla Suomessa.
Himanen suku ei ole suuren suuri mutta sillä on Suomen historiassa ollut Ristiinan ja Puumalan sekä Mikkelin alueella merkittävä vaikutus.
Maakirjoista löytyy useita Himanen joita on eri sukuhaaroista 1600 luvulta asti myöskin paljon.
Himanen suku on myös Mikkelin alueella ollut aika merkittävä suku. Paavo Himanen perusti Urpolan kartanon Mikkelissä ja Nikaran kartano oli myöskin siellä Himanen suvun omistuksessa.
Alueella on ollut myös sotia 1790 Porrassalmen taistelut jne.. päämaja kaupunki sekä Pietari Brahen aikaan 1600 luvulla hänen läänitys oli Ristiinassa sekä pohjoisempana nykyisen itä rajan venäjän lähellä josta alkoi myös Himanen suku sinnekin leviämään.
Mikkelin ja Ristiinan alueella ei enää asu Himanen sukua niinkään paljoa vaan se on levittäytynyt laajalle eri puolille Suomea.

Asiakirjoista löytyy siis paljon suvusta tietoa mutta julkisesti asioiden kautta vähemmän. Tietääkseni 1418 luvulta on Norjassa Himanen suvusta ensimmäisiä kirjallisia tietoja olemassa varmaan Norjan Kansallisarkistossa niitä löytyy myöskin.

Sukunimi Himanen joka on ollut myös eri aikoina kirjoitettu muotoon Himain, Himainen, Himanen.
Länsisuomessa ei ollut sukunimet käytössä kuten ei myöskään Ruotsissa eikä muuallakaan joten Anders Himanen joka perusti Gälveen Ruotsiin talonsa 1600 luvulla sai nimen Anttila Antin eli Anders nimen suomalaisen muodon mukaan. Siellä alueella metsäsuomalaisia tutki historian kautta Gottlund samaan aikaan kun Lönnroth vaelteli Karjalassa keräämässä runo lauluja ym teoksiinsa.

Muutamia asioita tuli mieleen Mikkelin ja sen lähialueelta myöskin. Puumalassa on kylä Himahuuha joka alkujaan Himanen suvun perustama.
Sotilas taloja sekä kestikievareita perustettiin myöskin ja niistä löytyy myöskin Ristiinan alueelta historian kautta.

Ratsutiloja ja sotilaita löytyy myöskin joissa Himasia on ollut renkeinä ja sotilaina.
1721 ruotsista tuli paljon laina sotilaita Suomeen, joista löytyy myös tutkimus. Sotilas nimiä annettiin sen jälkeen suomalaisille myöskin vaikka heillä oli sukunimi jo olemassa. Se vähän vaikeutti asioiden tutkimista kun se sotilas nimi saattoi esiintyä myös lapsilla sen jälkeen ja myöhemmin he ottivat oikean sukunimen takaisin käyttöön.
Niistä löytyy tietoja ruotsin Kansallisarkistossa sotilasrullista. Sama kun varuskuntia perustettiin eri alueille pitkin länsi-suomen jonne myös päätyi Ristiina Mikkeli alueelta jääkäreitä sotilaskoulutukseen. Yksi sellainen on esi isäni jonka isä oli jääkäri myöskin ja heillä oli sotilas sukunimi Hiort molemmilla sekä isällä ja pojalla kun isä käytti sitä sukunimenään loppu ikänsä 1807 asti ja poika oli syntyjään Hiort myöskin mutta tiesi oikean sukunimensä josta tuli kaksi osainen aluksi Hiort Himain, mutta sotilas nimi Hiort putosi pois häneltä ja kaikilta muiltakin sisaruksilta ja Himanen, Himainen sekä Himain on sama sukunimi edelleenkin meilläkin.

Alkujaan Ristiinasta hekin olivat mutta vaimon suku tuli ruotsista siirtosotilaiden jälkeläisistä.

Aika harvalla suvulla on nimellä varustettuja paikkoja pitkin pohjolaa ja suomea.
Himanen on siinä erikoinen poikkeus.

Yksi asia vielä. Osa on ottanut sukunimen ihan muista syistä kuin alkuperäisenä sukuun kuuluvana henkilönä. Siitäkin löytyy tietoja.
Esim. Himmanen suku Karjalasta oli alkujaan Himanen mutta kirjoitus on virhe savolaisittain laittoi siihen yhden m kirjaimen liikaa ja siitä tuli Himmanen joka alkujaan oli Himanen.
Himoin ja Himonen jne saattavat olla myöskin kirkonkirjoista kopioiduin tiedoin saattanut muuttua a:sta o:ksi. Niitä nimiä löytyy enemmän Kuopion alueelta.

Himattu tai Himoittu saman tiedon pohjalta tila joka sai nimen Himoittu sai myöhemmin ehkä siitä sukunimen omistajalleen kuten Antti ja Anttila ym myöhemmin länsi suomen alueen taloista saivat sukunimen 1900 luvun alussa.
Sukunimet ei olleet kovin yleisiä kuin Savon alueella ja muualla niitä ei juuri ollut.

Pohjanmaalta muuten muutti 1900 paljon uudisasukkaita Karjalaan josta sai halvalla tiloja.
Ei siis voi sanoa kaikkia evakkoja suoraan senkään takia karjalaisiksi alkuperänsä mukaan. Karjalainen sukunimi viittaa kyllä Karjalaan suoraan enemmän liikanimenä.

Tiedä sitten mistä suvut alkujaan tänne on tulleet Ruotsin kanssa yhteydet on olleet samoin viikinkien kautta aika tiiviit kuitenkin jo 1100 luvulta josta ruotsi omia historian aika paljon Suomesta myös itselleen.
Historiaa kannattaa tutkia myös viikinki ajalta ym kautta sukujen kautta se ei ole ihan niin helppoa mutta yhteyksiä löytyy Götan ja muillekin alueille todella paljon jossa suomalaisia on ollut eri aikoina paljon. Suurin osa historiasta on kirjoitettu ruotsalaisten vallan aikaan Suomesta joka ei aina ole totta. Olihan Suomi kuitenkin olemassa ruotsin itämaana tunnettuna alueena pitkään.