Kaarinan kirkonkirjassa on 1874 merkintä avioliittoon kuulutuksesta, jossa mainitaan että Lysn. uttogs brudgummen (kuulutuksen haki/otti sulhanen) och brudens vägnar ( morsiamen puolesta?) Drengen R. Lunden Maarian srk: sta. Oliko tämä tavallinen kuulutuksenhaku tapa tuolloin ja miksi? Milloin morsian on alkanut hakea kuulutuksensa itse sulhasen kanssa?
Vastaus
Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne.
Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan.
Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti morsiamen puolesta miespuolinen omainen tai esim. piian kohdalla se saattoi olla piikapaikan isäntä 1900-luvu ensimmäiseen vuosikymmenelle asti.
Knuutila: Avioliitto yhteiskunnallisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa 1200-luvulta 2000-luvun alkuun oikeudellisten näkemysten valossa (2017)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f5af4d47-5fb8-44f8-8050-737d5abd8ca4/content
Huovila: Sukututkimuksen käsikirja (2009)
https://blog.myheritage.fi/sukututkimus/kirkonkirjat-osa-4-avioliiton-s…
Kommentoi vastausta