Ketkä suomalaiset runoilijat ovat olleet kirjaston mustalla listalla?

Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.

Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla Valtion kirjastotoimisto, joka ohjeisti ja valvoi yleisten kirjastojen toimintaa. Tämä kirjastotoimisto lähetti myös neuvostovastaista aineistoa koskevan ohjekirjeen kaikille kirjastoille ja kirjastontarkastajille. Ohjeistus oli yleisluontoinen. Mitään yhtenäistä nimekelistaa ei ollut vaan kaikki kirjastot tulkitsivat ohjeita itsenäisesti.

Käytännössä kirjoja ei yleensä poistettu vaan ne siirrettiin pois asiakkaiden ulottuvilta.  Kirjat siirrettiin yleensä kirjastojen takahuoneisiin. On puhuttu lukituista kaapeista, joihin kirjoja koottiin. Yleisesti Suomessa on siten puhuttu "kirjastojen myrkkykaapeista". Vuonna 1958 annettiin lupa siirtää kirjat takaisin asiakkaiden ulottuville. Kaikkia ei tietenkään käytännössä palautettu, suuri osa aineistosta oli vuosien aikana vanhentunut. 

Kai Ekholmin kirjassa on listaus kaikista kirjastosta poistetuista kirjoista. Listalla on kaikkiaan yli 1700 nimekettä. Koska listalla ei ollut kerrottu kirjan luokkaa tai kirjallisuudenlajia, en välttämättä tunnistanut kaikkia runokirjojen nimiä. Ainakin seuraavat runokirjat listalla kuitenkin olivat :

• Hellaakoski, Aaro : Vartiossa
• Kantele - koulun runokirja 
• Kianto, Ilmari : Isänmaallinen runoelma
• Kivimaa, Arvi : Lumikevät ja muita runoja
• Koskenniemi, V. A. : Kootut runot
• Koskenniemi, V. A. : Nuori Anssi : runoelma Suomen sodasta 1918
• Larin-Kyösti : Kuisma ja Helinä

Näitäkään runokirjoja ei siis poistettu kaikista kirjastoista, poistomäärät vaihtelivat. Edes V. A. Koskenniemen kaikkia teoksia ei poistettu, vaikka hän oli näkyvästi suuntautunut kansallissosialismiin. 

Muita lähteitä:

Yle : Myrkkykaappi oli sopimattoman kirjallisuuden paikka

Kielletyt kirjat - Kirjastokaista

Tiellä sananvapauteen