"HS 50 vuotta sitten 6.12.1973" (HS 6.12.2023 s. B16):
Itsenäisyyspäiväkynttilöiden polttaminen on varsin myöhäissyntyinen tapa. Se on todella yleistynyt vasta kymmenen, viidentoista vuoden aikana. Pirkko Kolbe
Helsingin Sanomain toimittajan mukaan tapa yleistyi [Helsingissä?] 1950-luvun lopulla -- 1960-luvun alkuvuosina.
Kysymys: Milloin kynttilät ikkunalla itsenäisyyspäivänä yleistyivät Perä-Pohjolan maaseudulla kuten Rovaniemen maalaiskunnassa?
Vastaus
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja. Sortovuosina suomalaiset sytyttivät kynttilät Runebergin päivänä protestiksi Venäjää vastaan. Kun Suomi itsenäistyi, kynttiläperinne siirtyi itsenäisyyspäivälle.
https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/308
Kommentit
"- - olisi suotavaa yleinen juhlavalaistus, joka alkaisi koko kaupungissa klo 6 illalla -- ikkunaan asetetuilla kynttilöillä."
Perä-Pohja, Tornion kaupungissa 1926 - 31 ilmestynyt paikallinen sanomalehti Kemin ja Tornion kokoomuslaisille, Kansallisen Kokoomuspuolueen äänenkannattaja
Kysyttiin, milloin tapa yleistyi maaseudulla, siis maalaiskylissä. Vastauksesta ilmenee, milloin oikeistolainen pikkukaupungin paikallislehti totesi suotavaksi eli toivottavaksi, että kynttilöiden polttaminen ikkunoissa aloitettaisiin kyseisessä kaupungissa.
Kommentoi vastausta