Mistähän saisi tietoa tammikuussa 1940 varusmiespalvelukseen astuneista, varsinkin Tykistökoulutuskeskus 1 kiinnostaa. Ja mitä heille sodan loputtua tapahtui?…

Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.

Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa, mutta majoitussyistä joukkoja oli sijoitettuna Toijalaan ja Kankaanpäähän. Sotapäiväkirjaa ei koulutuskeskuksesta vaikuta säilyneen, mutta yleisellä tasolla talvisodan aikaisesta tykistön koulutusorganisaatiosta löytyy tietoja mm. teoksesta Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945.  

KTR 8:n toiminta jäi talvisodan jälkeen lyhyeksi, sillä teoksessa kerrotaan, että kesällä 1940 kenttätykistörykmentit muutettiin prikaatien patteristoiksi ja armeijakuntien raskaiksi patteristoiksi. Tekstistä ei valitettavasti käy ilmi, minkä prikaatin patteristoksi KTR 8 mahdollisesti siirtyi. Prikaatin patteristo saattoi toimia kolmellakin eri paikkakunnalla. Kesäkuun 1941 liikekannallepanossa KTR 8 perustettiin uudestaan. Ainakin I/KTR 8 muodostettiin 13. Prikaatin patteristosta, joka oli 12.8.1940 muodostettu Merivoimien alaisuuteen ja toimi välirauhan aikana Tammisaaressa. Vaarinne on siis mahdollisesti ollut ainakin jonkin aikaa sijoitettuna Dragsvikin varuskuntaan. Tehtäviin on voinut kuulua linnoitustöitä, mutta prikaatien pääasiallinen tehtävä oli koulutus. 13. Prikaatilla oli myös rooli Neuvostoliiton Hangon tukikohdan vastaan varautumisessa. Aiheesta kerrotaan mm. Markus Tarkan sotahistorian pro gradu -tutkielmassa.