Olen kovasti yrittänyt etsiä yksiselitteistä vastausta kuivahuussijätteen kompostointiin sitä löytämättä. Englanninkielisiltä sivuilta löytyi ristiriitaista tietoa verrattuna suomalaisiin vastaaviin. Löysin tiedon, jossa todettiin että lämpökompostorissa ihmisen jätökset maatuvat 3vk-3kk aikana. Suomenkielisillä sivustoilla kuitenkin viitattiin, että aikaa tähän menee vuosi (en ole varma oliko kyseessä lämpö- vai tavallinen kompostori) ja että kompostoitumisen aikana tulee olla kylmäjakso, jotta tuotos hygienisoituu?
Mikäli mökillä on talvella käytössä yöastia, jossa sisällä biohajoava pussi, johon tarpeet tehdään ja perään heitetään kuivikepellettejä, jotka imevät nesteet itseensä, voiko koko pussin sisältöineen viskata lämpökompostoriin? Jos näin, niin kuinka kauan jätösten kompostoituminen kestää? Lisäksi, tarvitaanko jälkikompostointia tavallisella, ei lämpökompostiorilla? Jos, niin kuinka kauan, että kompostimulta on myös syötävien vihannesten ja marjojen kasvatukseen sopivaa?
Vastaus
Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.
Valve ja Nuortie eivät valitettavasti käsittele tässä yhteydessä lämpökompostorin käytön vaikutusta. Lämpötilan osuudesta ja merkityksestä prosessissa he kertovat seuraavaa: "Paras lämpötila on 45–55 astetta plussan puolella. Useimmissa huusseissa tapahtuu alle 37 asteessa hitaampi kylmäkompostoituminen eli kylmälahoaminen. Loisten munat tuhoutuvat jo yli 30 asteessa. Jos lämpötila saadaan muutamaksi päiväksi 55–60 asteeseen, termofiiliset mikro-organismit tappavat kaikki taudinaiheuttajat. Silloin multa on turvallista myös ravinnon tuotantoon. Pienimuotoisissa komposteissa tuollaisia lämpötiloja on vaikea saada aikaiseksi. Tällöin kompostin hygienisoitumista voi tehostaa pitkällä säilytysajalla."
Paska juttu ei anna suoraa vastausta kysymykseen siitä, kuinka pian kompostimulta on syötävien vihannesten ja marjojen kasvatukseen sopivaa. Arviointi on kuitenkin mahdollista tehdä aistinvaraisesti: "Valmis komposti on tummaa, melko kuivaa ja huokoista. Se ei haise paskalle, vaan mullalle." Kirjan mukaan komposti on erinomaisen sopivaa kurpitsalle, tomaatille, maissille, hedelmäpuille ja viinimarjoille, kirsikalle ja syreenille. Raakana syötäville vihanneksille suositellaan varuiksi kuukauden varoaikaa levittämisen ja sadonkorjuun väliin.
En löytänyt mitään varsinaista estettä biohajoavan pussin käyttämiselle kuivahuussijätteen kompostoinnissa. On kuitenkin hyvä huomioida, että pussin maatuminen vie oman aikansa. Eurooppalaisen standardin EN 13432 mukaan puolen vuoden käsittelyn 58 °C lämpötilassa (+/- 2 °C) tulee johtaa siihen, että vähintään 90% biohajoavan pussin materiaalista on hajonnut hiilidioksidiksi, vedeksi ja humukseksi.
Lähteet:
Anu Valve & Elina Nuortie, Paska juttu : kymmenen oivallusta sonnasta
Kysymykset ja vastaukset - Bioska
Biohajoava ja kompostoitava - BioBag | BioBag (biobagworld.com)
Kommentit
Aika-arvioon vaikuttaa geologinen sijainti. Suomi on niin kaukana pohjoisessa, että luonnon kiertokulku on hitaampi kuin lämpimissä maissa. Lisäksi asiaan voi vaikuttaa sekin, minkälaisia kuivikkeita tms. missäkin on saatavilla ja luonnollista käyttää.
Kommentoi vastausta