Minkälaista oli Neuvostoliittoon suuntautuva maahanmuutto (1922-1991)? Minkälaista oli neuvostoliittolainen maahanmuuttobyrokratia maahan pyrkiville (mukaan lukien mahdolliset turvapaikanhakijat). Mistä voisin löytää lisää tietoa aiheesta?
Vastaus
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960-1990-luvuilla mm. muista sosialistisista maista olevia opiskelijoita opiskeli Neuvostoliiton yliopistoissa. 1970-luvun lopulta lähtien kymmeniä tuhansia työläisiä lähinnä Bulgariasta, Pohjois-Koreasta ja Vietnamista muutti Neuvostoliittoon vuosittain.
Rautaesirippu toimi molempiin suuntiin: maahanmuuttoa rajoitettiin voimakkaasti 1920-luvun lopulta lähtien. Neuvostoliiton hajottua Venäjän maahanmuuttopolitiikka koki voimakkaita muutoksia. Venäjä otti käyttöön mm. joukon yleisesti käytettyjä maahanmuuton hallinnointivälineitä, kuten maahantuloviisumit, työluvat, viisumit ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi, kansalaisten ja ulkomaalaisten oleskelupaikan rekisteröinti sekä pysyvää ja tilapäistä oleskelua koskevat luvat. ( https://www.migrationpolicy.org/article/russia-migration-system-soviet-roots )
Turvapaikanhakijoista ja pakolaisista löytyy tilastotietoa vuodelta 1994: Entisistä Neuvostoliiton maista heitä oli rekisteröity 477 900. Näiden maiden ulkopuolelta noin 40 000. Näistä puolet oli Afganistanista, neljännes Irakista ja Somaliasta, ja 14 % Angolasta, Etiopiasta ja Sri Lankasta. (IOM: Transit migration in the Russian Federation, Geneve 1994).
Estonian Institute for Population Studies, Viron Väestötieteen laitoksesta Tallinnan yliopistosta löytyy tarvittaessa tarkempaa tietoa, myös arkistoaineistoa.
https://www.tlu.ee/en/yti/research/estonian-institute-population-studies
Kommentoi vastausta