Vihdin ja Espoin rajalla, Vihdun puolella, Porintien pohjoispuolella, Vihdin Salmen itäpuolella, Perttulan lounaispuolella, Espoon Lakiston luiteispuolella on ulkoilualue nimeltään Vaakkoi (Vaakkoin ulkoilualue) ja siitä 1 km koiliseen Viinakokkoi niminen alue. Mistä Vaakkoi ja Viinakokkoi saivat nimensä ylipäätään?
Kysyy espoolainen kesäkausivaeltaja ja paikallishistorian harrastaja.
Vastaus
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä 1800-luvullakin muodossa Vaakkoi tai Vaakkoo, tai järvi-loppuisena Vaakkoojärvi, Vaakkoijärvi, Vaakkoonjärvi tai Vaakkoinjärvi. Nimi on varmaankin syntynyt jo paljon ennen 1800-lukua.
Valitettavasti ainakaan Espoon nimistöryhmän tiedossa ei ole, mistä Vaakkoi tai Vaakkoo on saanut nimensä. Vihdin järvien ja lampien nimistä on kuitenkin kirjoitettu gradu, josta saattaisi löytyä jotain lisätietoa (Vihdin järvien ja lampien nimistä, Outi Aaltonen, 1991). Gradu ei ole luettavissa sähköisesti, mutta se löytyy ainakin Kotuksen ja Helsingin yliopiston kirjastoista, joten tarvittaessa näistä voisi kysyä, mitä työssä sanotaan Vaakkoista. On kuitenkin mahdollista, että gradunkin antama selitys on vain, että tietoa nimen alkuperästä ei ole.
Viinakokkoi
Paikannimi Viinakokkoi tarkoittaa kallioista ja metsäistä mäenkohoumaa Vihdin Ruskelassa. Nimi sisältää murresanan ”viinakokkoi”. Tässä yhdyssanassa alkuosa ”viina” on tietenkin alkoholijuoma, kuten yleiskielessäkin. Loppuosa on murresana ”kokkoi”, jonka merkitys on jonkinlainen riu’uista (ehkä osin myös oksista ja muusta saatavilla olleesta puutavarasta) rakennettu maja tai katos. Niinpä ”viinakokkoi” on ollut metsään rakennettu maja tai katos, jossa on keitetty salaa viinaa. Ei ole tiedossa, milloin viinankeittopuuhia on tällä paikalla harjoitettu, ehkäpä 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Nimi on syntynyt silloin tai jonkin aikaa keittelyjen jälkeen. Joka tapauksessa nimenantaja on ollut tietoinen puuhista, ja ne ovat olleet vielä suhteellisen tuoreessa muistissa.
Kommentoi vastausta