Vuonna 2004 me suomalaiset kuulimme ehkä ensi kertaa sanan ja käsitteen tsunami.
Mutta onko jotain historiallisia dokumentteja, kokemuksia sitä aikaisemmista tsunameista?
Onko vaikkapa vanhoissa historiallisissa tutkimuksissa havaittu tuo luonnonilmiö, jota nyt tsunamiksi kutsutaan ihan yleisesti?
Vastaus
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten myrskyjen nostattamat aallot, vaan nimenomaan satamassa ja maissa. Vanhin kuvaus tsunamista Japanissa on vuodelta 684, ja siitä lähtien Japanissa on pidetty tarkkaa kirjaa tsunameista. Noin kolmannes tunnetuista tsunameista onkin tapahtunut Japanin lähialueilla. Silti sana tsunami näyttää vakiintuneen vasta myöhemmin, sillä ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1611.
Tämä karttaesitys havainnollistaa, missä tsunameja on tapahtunut historian aikana. Laajempi lista tunnetuista tsunameista alkaen esihistorialliselta ajalta löytyy täältä.
Suomessa ei liene kokemuksia tsunamiksi laskettavista hyökyaalloista, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Suomi on seismisesti melko rauhallisella alueella. Esimerkiksi Norjassa sen sijaan on syntynyt maanvyörymien aiheuttamia tsunameja.
Kommentit
Kyllä minulle on koulussa 70-luvulla kerrottu tsunameista.
Tapaninpäivän 2004 tsunamin jälkeen luin artikkelin ihmisten selviytymisestä Andamaanien saarilla. Monet saarista ovat niin matalia, ettei ollut mitään paikkaa johon pelastautua, kun tsunamiaalto iski saaren yli, mutta niillä saarilla, joilla korkeutta oli tarpeeksi, oli valtavat erot. Joillakin saarilla (lähes) kaikki menehtyivät, joillakin saarilla (lähes) kaikki pelastuivat. Joku saarten tuntija oli jututtanut eloonjääneitä ja ehdotti selitystä. Siellä missä saaren yhteisö selviytyi, oli heimon tietäjä osannut kertoa kansallensa, että aina kun meri vetäytyy rannasta, niin se tulee takaisin sitä suuremmalla voimalla, mitä kauemmaksi se vetäytyi. Kun saarelaiset ovat koko ikänsä nähneet aaltojen käyttäytymisen, niin muistutus tästä yksinkertaisesta fysiikan laista riitti siihen, että kaikki tiesivät heti mitä tehdä. Ellen ihan väärin muista.
Fukushiman reaktorin sulamisen jälkeen luin artikkelin, jossa kerrottiin että Japanissa on pitkin rantaa kivipaasia, joihin on hakattu käsky rakentaa kaikki rakennukset kivipaasien taakse. Paadet oli pystytetty keisarin käskystä joitakin satoja vuosia aikaisemmin. Paasien ja rannan väliin rakennetut talot tuhoutuivat tsunamissa 2011, ja kaikki paasien taakse rakennetut säilyivät. Paadet olivat siis juuri oikeissa paikoissa, mutta käskyä ei oltu noudatettu.
Tapaninpäivänä 2004 oli Thaimaassa tavallinen englantilainen perhe Smith etsimässä uimapaikkaa rantaviivalta. Perheen 10-vuotias tytär Tilly ihmetteli outoja ilmiöitä ympärillään ja lopulta tunnisti ne tsunamin enteiksi, koska kaksi viikkoa aiemmin maantiedon opettaja oli koulussa kertonut maanjäristyksistä ja tsunameista ja näyttänyt videonkin. Vanhemmat eivät ymmärtäneet mitä tyttö panikoi, mutta isä kysyi hotellin vartijalta tietäisikö tämä mikä on tsunami. Vartija sattui olemaan japanilainen, ja hän oli kuullut kun radiossa aamulla kerrottiin maanjäristyksestä Indonesiassa. Vartija onnistui nopealla toiminnallaan keräämään lähistön ihmiset hotelliin turvaan – rannaltakin, nippa nappa. Hotellin keittiössä maan tasalla oli työntekijöitä, jotka loukkaantuivat, mutta sen hotellin asiakkaista, työntekijöistä ja lähiympäristöstä ei kukaan kuollut eikä kadonnut. Tillyä juhlitaan siellä rannan enkelinä joka Tapaninpäivänä.
Tsunamitietoa on siis aina yritetty välittää sukupolvesta toiseen. Kiviin hakatut käskymutoiset viestit ovat menneet harakoille, mutta koulussa annettu opetus on varsinkin Japanissa mennyt hyvin perille.
Katso mitä löydät netistä sanoilla "tsunami girl Tilly Smith"!
Minä opin tsunami-sanan Helsingin kesäyliopiston kielikurssilla 1980-luvulla. Opeteltava kieli ei ollut japani, vaan monelle tuttu indoeurooppalainen. Käsiteltävässä lehtitekstissä oli tuo japanilähtöinen lainasana, ja luennoija selitti ilmiön.
tsunami
maanjäristyksen (vars. Isossa valtameressä) aiheuttama tulva-aalto
Facta 9. Tietosanakirja Oy. Helsinki 1971
Moni suomalainen oppi "tsunamin" sanomalehdistä jo vuosisata sitten. Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta tuli erityisen monta osumaa syyskuulta 1923: Uusi Suomi (4.9.), Helsingin Sanomat (5.9.) ja ainakin tusina maakunta- ja paikallislehteä samalla tai seuraavalla viikolla.
Kunpa voisi antaa tykkäyksiä myös kommenteille!
Moni suomalainen saattoi lukea tsunameista myös 1980- ja 1990-luvulla.
HS Aikakone löysi lehdestä useita mainintoja selityksineen ("jättiaalto, hyökyaalto") esim.
12.10.1980 s. 35, 24.11.1985 s. 33, 20.7.1989 s. 23,
10.3.1993 s. C3, 18.1.1995 s. C1, 5.4.1997 s. D2
Aikakone ei ulotu vuosituhannen vaihteeseen. HS:n sivuston haku poimi uutisia maanjäristyksistä tai niitä koskevista tutkimuksista - tsunami mainittu ja suomennettu
19.7.1998, 9.8.1998, 21.9.1999, 5.6.2000, 30.8.2000, 27.5.2003. Eiköhän aihe ja termi ole ollut esillä muissakin lehdissä myös noina vuosina.
Kommentoi vastausta