Kun Suomessa on perinteisesti ollut vain kahdenlaisia opistoja, sosialistisia työväenopistoja ja porvarillisia kansanopistoja, niin mitä ovat ns. aikuisopistot? Kumpaan leiriin ne kuuluvat?
Vastaus
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu erityisesti työväen tarpeisiin, opistojen tuli olla avoimia kaikille.
Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen opisto perustettiin Kuopiossa 1916. Kansalaisopiston nimen ajateltiin kuvaavan paremmin sitä, että opetus oli avointa kaikille.
Myöhemmin osa opistoista otti nimekseen aikuisopiston, vapaaopiston, seutuopiston tai pelkän opiston. Nykyisin suurin osa käyttää nimessään sanaa kansalaisopisto ja alle kymmenesosan nimessä on edelleen sana työväenopisto. Eri nimistä huolimatta nämä kaikki tekevät kuitenkin samanlaista työtä. Nykypäivänä näistä oppilaitoksista haetaan ennen kaikkea virkistystä vapaa-ajalle.
Kommentit
Vastaus ei vastannut kysymykseeni, mutta sen perusteella ymmärsin, että koska kaikki opistot pohjautuvat alunperin työväenluokan marxilaiseen ideologiaan, ne toimivat nykyäänkin sosialismin perustalta.
Tanskasta meillekin kantautunut kansanopistoliike (Nikolai Grundtvigin Folkehøjskole) on kuitenkin aika tavalla erillinen kaupunkien työväenopistoista.
Kansanopistoissa alkujaan pääasiassa maaseutuväestölle annettiin näin luonnehtiakseni ajan koulutusjärjestelmiin nähden erikoinen mahdollisuus sivistykseen laajemmalle kansanosalle, eväitä elinikäiseen oppimiseen, korostuneen kansallishenkistä ja uskonnollissävytteistä kasvatusta ja levitettiin osaamista uusimmista maataloustekniikoista.
Kommentoi vastausta