Hei, teen käännöstekstitystä ohjelmaan, jossa tulee pätkä Shakespearen Richard III -näytelmää. Miten Cajanderin suomennoksessa kuuluu 1. näytöksen 1. kohtauksessa tämä pätkä:
"Now is the winter of our discontent,
made glorious summer by this son of York.
--
Grim-visaged war hath smooth'd his wrinkled front
and now, instead of mounting barbed steeds
to frighten the souls of fearful adversaries,
he capers nimbly in a lady's chamber
to the lascivious pleasing of a lute.
But I,
that am not shaped for sportive tricks,
nor made to court an amorous looking-glass.
I, that am rudely stamp'd, and want love's majesty,
--
I, that am curtail'd of this fair proportion,
cheated of feature by dissembling nature.
--
I am determined to prove a villain."
Lisäksi tarvitsen myös Kesäyön unelmasta 2. näytöksen 1. kohtauksen kohdan:
"Thou speak'st aright;
I am that merry wanderer of the night.
I jest to Oberon and make him smile
When I a fat and bean-fed horse beguile,
Neighing in likeness of a filly foal
--
And waxen in their mirth and neeze and swear
never a merrier moment wasted there."
Vastaus
Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä.
Tässä koko repliikki:
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin, minä, viekkaan luonnon vikamuoto,
Somuuden sopusuhtaa vaille jäänyt,
Kuvaton, keskoinen ja ennen aikaa
Puol'eräisenä henki-ilmaan tuotu,
Niin muodoton ja rampa, että koirat
Mua haukkuvat, kun niiden ohi liikkaan, —
Minä en tähän löyhään rauhan aikaan
Muull' aikaani voi huventaa kuin sillä,
Ett' auringossa varjoani katson
Ja omaa jolsuuttani julki laulan.
Sen vuoks, kun rakastajana en saata
Sukoilla tätä sulosuista aikaa,
Ruveta konnaks olen päättänyt
Ja ajan turhan ilon vihaajaksi.
Viritin paulat, kudoin julmaa juonta,
Unilla, kirjeill', ennustuksilla
Kuningasta ja Clarence veljeäni
Veriseen vihaan yllyttääkseni;
Ja jos on Edward kuningas niin suora
Kuin minä luihu, kavala ja viekas,
Niin vielä tänään Clarence tyrmään joutuu.
On, näet, ennustettu, että Y
Edwardin suvulle on surman syy.
Sukella sieluun, aatos: Clarence tulee. —
Paavo Cajanderin suomennos näytelmästä Rikhard III vuodelta 1897 Gutenberg-projektissa:
https://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835.html
Kesäyön unelman katkelmat ovat Puckin suusta ja sisältyvät tähän repliikkiin:
PUCK.
Oikein haasteletkin;
Minähän nuo teen pilat öisin hetkin.
Kujeillani se nauraa Oberon,
Kosk' orhi jättää kaurakaukalon,
Kun tammavarsan lailla hirnahdan ma.
Ja joskus kummin kulhoss' asustan ma
Hahmossa pienen paistiomenan,
Ja kun hän juo, ma huuleens' ammahdan,
Ja oluen hän kaataa leuoillensa.
Kun viiso mummo, tullen saarnan valtaan,
Mun luulee jakkaraksi, hänen altaan
Livahdan pois, hän kaatuu pyllyllensä
Ja huutaa jestanpoo ja yskii, rykii,
Ja koko seurakunta toistaan nykii,
Nikahtuu nauruun, purskuu, aivastaa
Ja vannoo: sepä vasta hupaisaa. —
Pois tieltä, keiju! Täss' on Oberon.
Paaco Cajanderin suomennos (1891) näytelmästä on luettavissa täältä:
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Kommentoi vastausta